Helmikuun sää alkoi siitä mihin tammikuussa jäätiin eli loskaa, lumi- ja räntäsadetta, navakkaa tuulta ja nollakeliä. Linturetkeilijät eivät pienistä hätkähdä. Heinolan keskustan etelärannoilla viihtyy joukko sinisorsia, joiden seuraan on jäänyt talvehtimaan lapasorsa. Vaihtopukuinen koiras tulee kärkkymään kuivalta maalta leipää ja pullaa jalkojen juuresta kuin pullasorsa konsanaan. Puku on vaihtunut vuodenvaihteen asusta selkeästi enemmän koiraan näköiseksi. Lintu on pitänyt hyvin puolensa Kymen virran rantaviivassa 250 sinisorsan parvessa. Sorsien lomassa ruokailevat myös seitsemän laulujoutsenta, neljä vanhaa ja kolme nuorta yksilöä. Aamusta olivat jo bongarit liikkeellä.
 |
| Näkymä Heinolan Jyrängönkoskelle. |
 |
| Vaihtopukuinen lapasorsakoiras on nyt tämännäköinen. |
 |
| Laulujoutsenia viihtyy myös Kymen virran rannassa. |
Vähän kauempana vesilintupaikasta muutama sata metriä itään laiturien alla talvehtii harvinainen pikku-uikku. Se piilottelee ja sukeltelee huomaamattomasti, vain vana jää uiskentelusta veden pintaan. Vesi pysyy sulana aika pitkään, koska Jyrängönkoskessa on sen verran voimakas virtaus. Vesi näytti olevan kirkasta ja pohja erottui hyvin rannasta. Kesällä maisemat ovat taatusti varsin komeita. Heinolasta löytyy kiireettömille kuskeille mukavia majoituskohteita. Mainostettakoon tässä kylpylähotelli Kumpelia keskustasta noin kilometri länteen aivan veden äärellä. Pikaiset bongarit voisivat joskus jäädä nauttimaan muustakin kuin pinnoista. Hyvänä muistutuksena kaikille tien päällä liikkujille, että hirvet voivat liikkua talvellakin keskellä päivää.
 |
| Kaatunut puu veden pinnan yllä. |
 |
| Sinisorsan erikoinen värimuunnos. |
 |
| Hirvikaksikko meinasi tulla tielle keskellä päivää. |
