torstai 29. lokakuuta 2020

Lauhaa lokakuun loppua

Järjestyksessään 304. Utön retki toteutui alkuviikosta. Lämpötila näytti vuodenaikaan nähden varsin korkeita lukemia +12 astetta. Etelänpuoleiset virtaukset matalapaineiden kera ovat jatkuneet pitkään. Merivesi ja ilman lämpötila ovatkin olleet liki samoissa lukemissa. Tulopäivänä Bokullan edustan luodolla laivaväylällä piipersi 12 yksilön merisirriparvi. Saaressa näyttäytyi paikallinen suopöllö, tundrakurmitsa ja pitkään viihtynyt mustapäätaskukoiras. Seuraavana päivänä saatiin kasaan noin 60 lajia, joukossa mm. samainen korea mustapäätasku, mustaleppälintukoiras, mustapääkerttu, isokäpylintu, ampuhaukka, harmaasorsa, kolme lapasotkaa, kymmenkunta merisirriä, luhtakana ja illansuussa Ormskärillä huuhkaja. Kolmantena päivänä aamu alkoi niin ikään itärannan mustapäätaskulla ja kaupan mustaleppälinnulla. Linnut eivät saaressa pahemmin vaihtuneet. Navakassa etelätuulessa staijattiin. Vähäistä ruokkilintu- ja Gaviamuuttoa havaittiin aamupäivällä. Päivän kruunasi pari jääkuikkalajia, joista jälkimmäinen oli eittämättä amerikanjääkuikka, jota on viime päivinä havaittu useita muuallakin. Ark:lle lähtee lajikaavake. Laskin, että aikoinaan olen nähnyt Suomessa 7 amerikanjääkuikkaa ja 9 jääkuikkaa, joten kokemusta on karttunut. Yllättävää oli löytää vielä matarakiitäjän toukka, joka lienee loisittu. Kovasti on odotettu Etelä-Ruotsin vaaleakiitäjiä meille saapuviksi, mutta toistaiseksi olemme jääneet ilman niitä. Hangossa on sentään bongattavana mustakurkkurautiainen ja Oulussa sekä Ilomantsissa idänturturikyyhky. Rannikoilla lentelee pikkukajavia, mutta niitäkään ei ole eteen osunut.

Näkymä merelle varhain aamulla.

Mustapäätaskukoiras on viihtynyt saaressa pari viikkoa.

Mustaleppälintukoiras kaiteella lapasen päällä.

Myöhäinen matarakiitäjän toukka.



sunnuntai 11. lokakuuta 2020

Saaret ja rannikot täynnä rariteetteja

Lämmin lokakuun alku, matalapaineet ja itäkaakkoistuulet. Siinä eväät harvinaisten lintujen saapumiselle maahamme. Saarissa on ollut hyvä miehitys ja aktiivinen etsintä, mikä on tuottanut tulosta. Bongarit ovat olleet kiireisiä ja yrittäneet ehtiä kukin millekin paikalle parhaan kykynsä mukaan ja omien resurssiensa puitteissa. Viime viikolla etelärannikolla viihtynyt käärmekotka seikkaili vielä pääkaupunkiseudulla kehä kolmosen maisemissa ja heti perään tupsahti tundrakurppelo Tuusulan lätäköille saaden aikaan massiivisen joukon bongariporukkaa liikkeelle. Sinipyrstöjä on ilmoitettu ennätysmäärä sieltä täältä. Vaan puuttuu yhä Salon pinnoista. Norrskärillä havaittiin mongoliankirvinen harjalinnun kera.

 

Kääpiökerttu Säpin tyrneissä. Kuva: Kaisa Kivinen.


Säppi keräsi viikolla lintubongareita venelasteittain.


Viikolla Utö tykitti aimo annoksen Venäjän ihmeitä: siperian- ja ruskouunilintuja sekä taigakirvisen. Säppi vastasi taigakirvisellä, taigarautiaisella ja nyt jo liki viikon saaressa viivähtäneellä upealla kääpiökertulla. Kirjaimellisesti bongaus sujui kuin Strömsössä, sillä Vaasan rannikolla puolestaan majailee viiden mehiläissyöjän parvi. Nämä kauniinväriset pörriäisen pyydystäjät tulevat aina iltaisin yöpymään Strömsön parkkipaikan lähelle lepän- ja vaahteran latvustoihin. Joukossa on yksi nuori yksilö. Linnut ovat jo ennätysmyöhäisiä. Kokeilin uutta bongaustapaa Onnibussilla Turusta Vaasaan, mikä tuotti sananmukaisesti tulosta. Bongauksessakin pitää olla välillä järkeä ja suunnitelmaa mukana, ajankäyttö ja hallinta on myös tärkeää ja pitäisi luottaa omiin vaistoihinsa, vaikka välillä tulee kiireessä tehtyä vääriä valintoja sijoittumisen suhteen. 


Kääpiökertun biotooppia Säpin satamassa.

Mehiläissyöjäbongaus sujui kuin Strömsössä.