Heinäkuu on keskikesää. Aamuisin on jo kosteaa alavilla mailla. Lintujen laulukuoro on harventunut. Halikonlahdella mustarastas, lehtokerttu, pajulintu, pensassirkkalintu ja kerttuset laulavat sentään vielä. Nuoria lintuja on paljon puhdistamon altailla, erityisesti ruokokerttusia, pajusirkkuja ja pajulintuja. Kerttuja ja tiaisia alkaa liikkua pensaissa aktiivisemmin. Luhtakana röhkii osmankäämikössä ja ruovikon seasta kuuluu joskus viiksitimalin ääntä. Kahlaajat ovat syysmuutolla ja lieterannat täyttyvät eri sirrilajeista. Raririntamalla samat lajit toistuvat päivästä toiseen. Arohyyppä Sotkamossa, avosetit Lieksassa ja Hangossa, viirusirkkalinnut Forssassa ja Raahessa, vm. paikassa myös kenttäkerttunen. Ruskosotka hengailee yhä Salon Omenojärvellä. Kesäpäivä Kangasalla on punapäänarskun mieleen. Riuttatiirat kiertelevät tuttuun tapaan Helsingin ja Hangon väliä.
 |
| Haapaperhonen on ollut runsas tänä vuonna. |
Perhoset pitävät lämpimistä ja aurinkoisista päivistä. Kesäkuun lopun haapaperhoset ovat vaihtuneet häive- ja pikkuhäiveperhosiksi. Perhoset lentävät matalalla hiekkateillä ja pysähtyvät hetkeksi lämmittelemään, kunnes jatkavat taas lentoaan vähän matkaa. Papurikkoja ja metsänokiperhosia, keisarinviittoja ja apolloja tapaa kukkaisilla paikoilla. Yöperhosia lentelee paljon, lähinnä tavallisia mittareita, kiitäjiä ja yökkösiä. Perhosbaari kannattaa perustaa nyt, jos haluaa pihapiiriinsä eloa ja väriloistoa. Baariaineksiin soveltuvat ylikypsät hedelmät ja marjat, sokeripitoiset nesteet, olut ja punaviini kunkin maun mukaan.
 |
| Pikkuhäiveperhonen koiras auringon otossa. |
