keskiviikko 30. elokuuta 2017

Lämmin tuulahdus syksyn edetessä

Lounaasta valui lämmintä ilmaa viime yönä. Sadekuurot väistivät Salon seudun aika hyvin. Sieniä on kuitenkin noussut esiin, mm. kantarelleja pilkottaa karikkeesta pieninä ryhminä siellä täällä. Hirvikärpäset ovat metsässä retkeilijän riesana, toisaalta rannoilla pyörii myös tiheitä itikkaparvia, jotka ahdistavat erityisesti keltaiseen värisävyyn pukeutuneita kulkijoita. Elokuun lopun kylminä edeltävinä öinä yöperhosmäärät jäivät sangen olemattomiksi. Hyönteissyöjälinnuista valtaosa on jo kaikonnut etelän maille. Aurinkoisina päivinä petolintujen muutto taivaalla on ollut näkyvää ja runsasta. Etenkin tuuli- ja varpushaukkoja muuttaa paljon keskipäivän virtauksissa. Saariston kedoilla ja hietikoilla tapaa huomattavan paljon enemmän heinäsirkkoja ja hepokatteja kuin mantereella. Syksyn kosteus hiipii vääjäämättä, kesä on jo ohi, niin lyhyt ja kylmä kuin se tänä vuonna olikin. 


Kännykällä otettu tilannekuva huuhkajasta. 

Yhdelle päivälle voi sattua jotain mielenkiintoistakin. Halikon Puotilassa huuhkaja istuskeli erään navetan parimetrisen betonipilarin päällä. Lintu seurasi tarkkaan pellolla olevaa kävelijää, itse huomasin linnun vasta parinkymmenen metrin päästä, niin hyvin se sulautui ympäristöön ja taustaan. Edes varikset ja harakat eivät olleet huomanneet sitä. Niillä oli parempaakin tekemistä, sillä haaskalinnut repivät kuollutta pientä rusakkoa pellon laidalla. Halikonlahdella merihanhiparven sekaan on lyöttäytynyt tiibetinhanhi. Muuttohaukka vierailee säännöllisesti Viurilanlahden pohjukassa. Tervapääskyjä ei enää lentele keskikaupungilla. Kesän linnut ovat poissa. Käytyäni poimimassa pensasmustikoita Kemiönsaarella eräästä pensaasta lehahti verkkaisesti lentoon pikkuhäiveperhonen, jonka koiraan etusiivet välkehtivät sinisenä valon tulokulmasta riippuen. Torstaiksi on luvattu taasen vesisadetta koko päiväksi. Ihmekös tuo kun on iltatoripäivä. 


Pikkuhäiveperhonen Kemiönsaarella.


lauantai 19. elokuuta 2017

Perhosmaailmasta koottua

Elokuu on ollut yöperhosten kannalta otollinen. Ajoittain kostean lämpimät etelänpuoleiset virtaukset ovat pitäneet saaristossa ja rannikolla yölämpötilat tasaisen korkeina. Viikolla maalle ilmoitettiin uudeksi suurperhoslajiksi Pyhtäältä taarnavillakas, Laelia coenosa, joka on meidän lähialueilla jo säännöllisesti tavattava tulokaslaji. Keskieurooppalainen lehtimetsien tuhoaja, lehtinunna, on rantautumassa Suomeen. Perhosia on saatu valolta vaellusten yhteydessä. Suomen ensimmäinen todettiin jo n. 60 vuotta sitten. Ainakaan toistaiseksi omiin tutkimuspyydyksiin Kemiönsaarella en ole lajia onnistunut saamaan, tummamorsiusyökköstä kylläkin. Päiväperhosia on edelleen ollut hyvin nihkeästi. Tuoreita kaali-, neito- ja sitruunaperhosia on tosin lennossa. Pellon laitamilla ohdakkeiden kukilla käyvä ruostenopsasiipi voi löytyä tummien karttaperhosten kaverina. Suolla ja kanervikossa kangassinisiipiä tapaa verraten runsaasti. Äärimmäisen risakuntoinen amiraali Vänössä muutama päivä sitten oli mielenkiintoinen ajankohtaan nähden. Komean jättiläispuupistiäisen näky ilahdutti pitkästä aikaa ohilennollaan Kemiönsaaressa. 

Kangassinisiivet parittelevat juolukan lehdillä.

Ruostenopsasiipinaaras nokkosella.


sunnuntai 6. elokuuta 2017

Tulipäähippiäisbongausta Helsingissä

Tulipäähippiäinen on maassamme yleistyvä lajiharvinaisuus, jota havaitaan etenkin Helsingissä ja Kirkkonummella nykyään vuosittain. Tänä vuonna tulipäähippiäinen asettui pesimään Helsingin Pihlajasaareen tavallisen hippiäisen kanssa. Siitä syntyi risteymäpoikasia, joita tulipäähippiäiskoiras on näkyvästi ja kuuluvasti ruokkinut kalliomännikössä ravintolan puuvessoista n. 100 m kaakkoon. Lintu löytyi varsin nopeasti ja vaivattomasti vakiopaikaltaan. Pari poikasta kyyhötti paikallaan aamuauringon säteessä männyn latvan oksistossa. Koirasemo hyöri aktiivisesti lähipuissa ravintoa etsien. Heinä-elokuun kuukausibongareita 57.tulipäähippiäinen on porukkaa kiinnostanut. Pihlajasaareen kulkee Merisatamasta päivittäin klo 9.30 alkaen vesibussi, matka kestää 12 min ja edestakainen aikuisen lippu on hinnaltaan 7,50 €. Saaressa on tarjolla palveluita ravintolasta leiriytymiseen ja kalastukseen. Meille riitti tulipäähippiäinen ja valkoposkihanhien kansoittamat hiekkarannat ja nurmet. Ensimmäiset kanttarellitkin nähtiin. Saaria yhdistävällä sillalla nähtiin käki. Poistuimme saaresta varttia yli lähtevällä vesibussilla, ennen kuin ensimmäiset tummat sadepilvet alkoivat lähestyä.

Pihlajasaaren laivaterminaali.

Pihlajasaaren koristeellinen ravintola.

Tulipäähippiäinen puikkelehti usein näkyvillä mutta oksien peitossa.

Läntistä ja itäistä saarta yhdistävä silta.

Itäosassa voi kalastella ja leiriytyä.