maanantai 27. elokuuta 2018

10 jalohaikaraa Salon Viurilanlahdella

Tänä aamuna klo 8-9 sai ihailla peräti 10 yksilön jalohaikaraparvea Salon Viurilanlahden pohjukan lietteellä. Porukka oli kuulema tullut pohjoisen suunnasta ja laskeutunut harmaahaikaroiden seuraan. Kuten tapana on ollut, valitettavasti linnut jatkoivat taas pian matkaansa suunnaten aluksi Vuorentaan kartanon ylitse Vaisakon suuntaan muuttaen lopuksi kurssia kaakkoon päin Halikonlahden länsirantaa pitkin. Parvi lenteli hiljalleen metsänrajan yläpuolella. Kerrassaan komea näky, vaikka laji yleistyykin koko ajan ja onkin jo säännöllinen vierailija monissa Etelä-Suomen kosteikoissa. Niityn tolppien päällä istuskeli muutamia ruskosuohaukkoja ja yksi kanahaukka, jotka saivat kahlaajat ja sorsalinnut lentoon. Timalitornin ympärillä lenteli ainakin neljä tervapääskyä, jotka ovat jo keskikaupungilta häipyneet pesinnän päätyttyä. Yö oli varsin kostea ja viileä, mikä saa linnut lähtemään muutolle. Haikaroiden vierailuista jäi muistoksi kaukaa otettu tilannekuva.

Jalohaikaroita Salon Viurilanlahden pohjukassa.

lauantai 11. elokuuta 2018

Elokuussa yhä lämmintä mutta syksyn merkkejä

Uskomaton helleputki etelässä toukokuulta on jatkunut tälle viikolle asti, tosin ilmassa on jo merkkejä syksystä. Tuulet ja harvat ukkoskuurot viilentävät vain hetkeksi ja tilapäisesti säätä. Salon seutua vaivaa ainakin poikkeuksellinen kuivuus, sadepilvet ovat hyvin kiertäneet alueen tai kuivuneet kokoon. Luonnossa maasto on rutikuivaa ja paloaltis, ruohot karrelle palaneet, pohjavettä ei ole kertynyt ja koivun lehdet alkoivat kellastua jo heinäkuussa. Useat linnut jättivät kovilla helteillä kakkospesueen väliin. Perhosissa sen sijaan on kakkospolvia, mutta yksilöt ovat kovin pienikokoisia ja jotkut eivät ole kehittyneet kunnolla nestevajauksen vuoksi. Saaristossa havaitsee vielä risaisia hietaheinäperhosia ja tuoreita amiraaleja. Gammayökkösiä pöllähti runsaasti maahamme suotuisissa etelävirtauksissa. Vihreänkiiltoisen välkehtivä metalliyökköslaji Diachrysia chryson saatiin maalle uutena perhoslajistoomme. Aggressiivisia ampiaisia on riittänyt riesaksi asti, lohdutuksena voi todeta, että ensi vuonna niitä on vähemmän. Metsän kulkijoita riivaavat uudet hyttyspolvet ja ennen kaikkea hirvikärpäset, jotka pöristelevät aktiivisesti peuramailla. Lintuja on muuttanut pois jo pitkän aikaa ja luonto tuntuu näiden siivekkäiden osalta jo aika köyhältä. Kahlaajia piippailee meren rannoilla, tiirat ovat jo häipyneet ja merihanhet kokoontuneet suuriksi parviksi etenkin Kemiönsaaren pelloille ja merenlahdille. Tervapääskysten poikaset kärsivät kuumuudesta pesimäaikaan. Niitä putoili ja kuoli kerrostalojen räystäiltä maahan yrittäessään etsiä viileämpiä paikkoja tulikuumilta peltikatoilta. Salon turkinkyyhkyillä on meneillään tiettävästi kolmas pesintäkausi, soidinmenot ovat olleet hyvin aktiivisia ja huhuilua kuulee pitkin päivää. Pajulinnun syyslaulu elävöittää elokuun äänivalikoimaa.


Haarapääsky rapsuttaa itseään lyhyellä jalalla.

Vänön keto on suhteellisen vehreä kuivuudesta huolimatta.


Ruususiipi on kaunis pieni yöperhonen.