torstai 25. tammikuuta 2018

Jäiden lähtö Salonjoessa

Säät vaihtelevat rajusti vuorokauden sisällä. Eilen lunta pyrytti Salossakin runsaasti, ensimmäistä kertaa tänä talvena jouduttiin kunnolla lumitöihin. Heti perään alkoi vesisade ja +6 asteen lämpötila voimakkaan tuulen kera, mikä tarkoitti sitä, että lumi oli aamuun mennessä sulanut miltei kokonaan. Kulkuväylät olivat liukkaita jään peitossa. Tänään iltapäivään mennessä maanpinta oli jo paljastunut suurimmaksi osaksi. Salonjoessa alkoi puolestaan tapahtua. Vielä aamulla vesi virtasi voimakkaasti yläjuoksulta Moisionkosken ohi mutkalle asti. Viimeisten tuntien aikana jäät lähtivät liikkeelle ja kasaantuivat perinteiseen mutkaan riippusillan eteläpuolelle, yläjuoksulta tullut paine oli kova ja vesi koitti hakea vapaita virtausuomia jäälohkareiden välistä ja raoista. Jäälohkareet olivat suurimmillaan noin 10 cm paksuisia ja kerääntyivät toistensa päälle teräviksi jäävuoriksi. Jääpato sai aikaan sen, että vedenpinta nousee koko ajan, pieni saari peittyi jo veden alle ja jäälautat uhkaavat nousta kevyen liikenteen väylille. Tilanne kehittyi varsin nopeasti. Tätä kirjoittaessani hetki sitten jäälautat lähtivät ryminällä mutta tasaisesti Salonjokea pitkin kohti Halikonlahtea. Koko näytelmä oli ohi parissa tunnissa, jäät menivät Salonjoen suulle virtaavassa vedessä aiheuttamatta mitään vahinkoja eivätkä ne nousseet väylille ja tukkineet niitä. Vedenpinta tosin nousi lähelle kevyen liikenteen reunaa.


Iltaneljän kuva Salonjoen jäiden lähdöstä.


Vesi nousi ja jäät patoutuivat Salonjoessa.


sunnuntai 21. tammikuuta 2018

Talvipakkasten lintuja

Linnut ovat tulleet paremmin esille ruokinnoille, sänkipelloille ja sulapaikoille kovemmilla pakkasilla lumen peittäessä maanpintaa. Idänturturikyyhkystä on tullut jo lähes jokatalvinen vieras meillä. Yhä enemmän on jäänyt talvehtimaan myös sepel- ja uuttukyyhkyjä. Keski-Suomen keltahemppokin löytyi uudelleen uudenvuodenvaihteen rakettipölyn laskeuduttua. Hyönteissyöjälinnuille talvi on armoton, uunilinnut ja kertut eivät kestä kovaa talveamme, siemensyöjät pärjäävät paremmin. Joet ja järvet ovat monin paikoin jäätyneet, merialueilla riittää kuitenkin sulaa. Kuningaskalastajat ja koskikarat talvehtivat vuolaissa koskissa ja puroissa. Tammikuun puolivälissä kolmen eri haikaralajin näkeminen voi olla mahdollista meilläkin. Kirkkonummella Porkkalantien varressa viikonvaihteessa oleillutta hyvännäköistä mäntysirkkukoirasta käytiin bongaamassa suurella joukolla. Kylkiäisenä nähtiin lapinsirkku, kaksi uuttukyyhkyä, sepelkyyhky ja varpuspöllö. Keskustelu mäntysirkun lajistatuksesta on aloitettu. Otetut kuvat voivat vääristää totuutta, katsojat näkevät värisävyt eri lailla, ympäristö ja auringonvalo sekä etäisyys vaikuttavat myös todellisuuteen. Keltaisen vivahteen näkyminen joissakin höyhenissä ei sekään vielä todista lajia risteymäksi. Alueelliset muunteluerot, sulkasato, eri ikäluokkien puvut ja pieni dokumenttiaineisto täytyy ottaa myös huomioon. Nykyään on vaikeita tapauksia, jolloin pitäisi saada lintu käteen ja ottaa DNA-näyte. Entisaikoina tämä tapahtui helpommin, kun erikoiset lintuyksilöt ammuttiin siltä seisomalta. Rariteettikomitean nuijan kopautuksen jälkeen olemme taas yhtä viisaampia.   

Koskikara viihtyy vuolaissa sulapaikoissa, kuvan lintu Fiskarsista.

keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Vuosi alkoi hyvin leudossa säässä

Tammikuun alkupäivät ovat etelässä olleet paremminkin syksyisiä kuin talvisia. Liki päivittäiset vesisateet ovat saaneet jatkoa, maa on äärimmäisen pehmeä, vetinen ja lumeton. Viime päivien lounaan- ja etelänpuoleiset lauhat virtaukset ovat saaneet aikaan sen, että talvilinnustoomme on sekoittunut tilapäisiä erikoisuuksia kuin myös kevätmuuttajiksi tulkittavia varhaissaapujia. Osa linnuista on löytynyt talvilintulaskentareiteiltä, mutta joukosta löytyy myös matalapainerintamien mukana tulleita säämuuttajia, jotka ovat tulleet meille lähialueilta Ruotsista tai Baltiasta. Vuodenvaihde oli lintubongareille kiireistä aikaa. Linnut olivat varsin hajallaan ympäri Etelä- ja Keski-Suomea. Mustaleppälintuja on ilmoitettu jo peräti neljästä eri paikasta, muista hyönteissyöjistä Kotkassa on ruokinnalla viihtynyt hernekerttu, Ahvenanmaalla tiltaltti ja Espoon Kaitalahdessa laatuaan ensimmäinen hippiäisuunilintu tammikuussa. Keski-Suomen lintumiehillekin on riittänyt katsottavaa keltahempon jälkeen pikkusirkusta. Köyliön pelloille tupsahti töyhtöhyyppä. Kurkia tiedetään talvehtivan ainakin kahdessa paikassa. Toinen päivä yllätti monet, sillä ristisorsa ilmestyi Miehikkälän tulvapellolle muutamaksi tunniksi. Paikkaa tuskin kukaan olisi heti veikannut ensimmäiselle sijalle, näin kuitenkin kävi. Linnun ehtivät nähdä vain harvat paikalliset ja pääkaupunkiseudulla olleet bongarit. Todettakoon, että ristisorsa on nyt bongattu kaikkina kuukausina. Näitä kuukausiässiä on kärjellä jo 150 lajia hoidettuna.  


Miehikkälän tulvapelto, josta löytyi tammikuinen ristisorsa.

Jösse siirtyi kuukausiässien kuninkaaksi.