torstai 28. heinäkuuta 2022

Aroharmaalokkiopissa Turussa

Turun Topinojalla on viime päivät tarkkailtu aroharmaalokkeja, etenkin tämän kesän yksilöitä. Nuoret 1kv-linnut ovat vaikeasti tunnistettavissa, joskin yksityiskohtaiset höyhentuntomerkit ovat erittäin ratkaisevia. Niska ja posken seutu ovat lämpimän ruskeita, kyynärsulissa näkyy tumma reunapaneeli ja pyrstö on hyvin kontrastikas. Nokka on tumma ja pitkähkö. A-linnuksi ristitty aroharmaalokki viihtyy isojen muovikanisterien vieressä ja rottabunkkerin päällä. Tämä ruskea A-lintu on ollut aika varmasti paikalla päivittäin, kun puskutraktori möyhentää kasaa, jolloin lokit tulevat nopeasti katsomaan herkkuja. Kiitän paikalle tullutta ystävääni Jukka Kivelää määritysavusta ja bongausterapiasta. 


Aroharmaalokki 1kv Turun Topinojalla.


Aroharmaalokki A siivet alta ja päältä. 


Nuori aroharmaalokki lennossa. 


Heinäkuu on ollut yllätyksiä täynnä. Siilinjärvellä muutaman päivän viihtynyt pikkumerimetso oli mukava lisä elisluetteloon. Ruskosotka jatkaa oleskeluaan Salon Omenojärvellä. Harjalintu pesi onnistuneesti länsirannikolla sitten 82 vuoteen, mistä uutisoitiin mediassakin. Sininärhi piipahti Uudessakaupungissa hetken aikaa. Yhtä hätäinen oli myös Lappeenrannan suohyyppä. Kuun puolivälissä löydetty Rovaniemen aavikkotasku oleili hiekkakentällä pari päivää, ensimmäinen kesähavainto lajista. Nopeimmat bongarit ehtivät näkemään tämän lajin. 






perjantai 8. heinäkuuta 2022

Häiveperhoslajeja runsaasti maastossa

Pitkät lämpimät poutajaksot ovat olleet jumalten sanansaattajille otollista aikaa. Sekä häive- että pikkuhäiveperhosten esiintymisen runsaus on ollut ennätysluokkaa. Miltei vähänkään osin lehtipuiden varjostama syrjäinen ja kumpuileva hiekkatie taikka kuuma karikkeinen metsänaukio ja parkkipaikka ovat houkutelleet näitä häiveperhosia sankoin joukoin liikkeelle. Ainakin omien havaintojen perusteella pikkuhäiveperhosta näyttäisi olevan lajitoveriaan selvästi enemmän. Koiraiden etusiivet hohtavat kauniin koboltin sinisenä tietyissä kulmissa auringon valon osuessa niihin. Matalalla lentävät perhoset hakevat hiekkatien pinnasta suoloja imukärsä ojossa aktiivisesti. Lepoasennossa perhonen suojautuu erinomaisesti alustaansa. Valitettavasti kuolleitakin löytyy autojen yliajamina. Häiveperhosten lisäksi porukasta löytää myös haapa- ja kuusamaperhosia, vm. on tulokaslaji, joka on levittäytynyt uusille alueille. Jalansijaa on saanut myös valkohangokas, kaunis kehrääjäperhonen, jota tavataan jo Salossakin. Viime päivinä lähinnä Baltian suunnasta on tullut lisää niin päivä- kuin yöperhosia. Eritoten kiiltosiilikkäitä ja isonokkosperhosia rantautuu maahamme. Kuumat hellejaksot ovat saaneet keisarinviitat kuoriutumaan etuajassa. Ritariperhonen pitää myös lämpimistä kesistä. Siellä täällä lentelee myös amiraaleja, joiden kunto viitannee etelästä tulleisiin yksilöihin. Sosiaalisessa mediassa on huomattu isojen ja värikkäiden päiväperhosten näkyvä runsaus. Hienoja kuvia ja tilanteita on tarjolla, kunhan muistaa pitää kameran mukanaan. 


Pikkuhäiveperhonen koivuklapilla levähtämässä.


Pikkuhäiveperhosen jokaisessa siivessä näkyy rengastäplä.


Eipä uskoisi samaksi lajiksi, kun katsoo etusiipiä.


Pikkuhäiveperhonen siivet lepoasennossa.



Keisarinviitat käyvät ohdakkeilla ja putkikasveilla.


lauantai 2. heinäkuuta 2022

Helteen päiväperhosia

Kolmikymppiset hellepäivät alkavat olla toistaiseksi päätöksessään. Aurinko porottaa tosi kuumasti. Nesteet ovat vähissä itse kultakin. Päiväperhoset yrittävät hyödyntää hiekkateiden pinnasta ravinteita ja suoloja. Haihtuvat kuralätäköt vetävät päiväperhosia puoleensa. Juhannuksesta lähtien haapaperhoset ovat lennelleet aktiivisesti etenkin Itä- ja Kaakkois-Suomessa. Myös pihlaja- ja ritariperhosia on ollut liikkeellä mukavasti. Samaa ei voi sanoa rutikuivasta Lounais-Suomesta. Paraisilla on sentään bongattavissa ja kuvattavissa isoapolloja, jotka ovat normaalia lentoaikaa vähän etuajassa. Ohdakkeita on vielä hyvin vähän kukassa, siksi apollot ovat aika levottomia eivätkä pysähdy kuin hetkeksi. Niiden lentoa on kuitenkin upeata seurata. Apollojen seurassa tapaa jo uunituoreita keisarinviittoja ja nokkosperhosia. Helmihopeatäpliä voi niin ikään nähdä hiekkateiden varsilla. Metsän laiteilla tapaa puolestaan ruskeita papurikkoja. Sinistä väriä hohtavat häiveperhoset ovat vasta tulollaan. Hyönteistietokannassa on vasta pari havaintoa. Ilmaa raikastavia sateita odotellaan. Se tekisi luonnolle, kasveille ja hyönteisille erityisen hyvää.


Helmihopeatäplä kuumalla kärrytiellä.

Isoapollo kaikessa komeudessaan.