Menneen myrskyisän viikonlopun jälkeen koitti mukavia kevätpäiviä Utössä. Kaiken lisäksi käsillä oli 250.juhlakäynti saaressa ja ekaa kertaa tämän vuoden puolella. Aurinko porotti puolipilviseltä taivaalta tuulen puhaltaessa lännen ja luoteen suunnalta. Lämpötila käväisi ylimmillään +6 asteessa. Auringon laskut ja nousut aamu- ja iltaruskossa olivat todella näyttäviä. Saaressa ei ollut enää lunta ja koko Saaristomeri on pysytellyt jäättömänä.
 |
Auringon nousua värikkäällä aamutaivaalla.
|
 |
| Utön majakka ja luotsiasema eteläniemestä nähtynä. |
Koulun pihassa ensimmäiset keltakukkaiset talventähdet olivat jo nupullaan. Talventähti on varhaisin kevätkukkija, jota seuraa pian lumikello. Syreenin lehdissä oli jo suuret vihreät lehtisilmut. Utössä kukkii lähes ympäri vuoden, sillä joulukuun lopulla kukassa olivat vielä kehäkukka ja ruusu. Tiedon mukaan rupikonnakin oli köllötellyt ulkosalla vielä hieman ennen vuoden vaihtumista. Mantereella oli tehty jo ensimmäisiä perhoshavaintoja. Talojen lämpimillä eteläseinustoilla en kuitenkaan havainnut yhtä kärpästä kummempaa. Ritariluteet alkavat heräillä piilopaikoistaan.
 |
| Talventähti on varhaisin kevätkukkija. |
 |
| Talvehtivia kyhmyjoutsenia tapaa rannoilla. |
Telkät ovat kokoontuneet suojaisiin merenlahtiin, joissa koiraat ajavat toisiaan takaa ja taittelevat niskojaan. Iso- ja tukkakoskelot lentelevät rantaviivassa edestakaisin. Muutama talvipukuinen riskilä piirtyy kaukoputken näkökenttään. Merikotkat patsastelevat luotojen päällä. Hämärissä huuhkaja istuu Kobbanin kukkulalla. Muuttohaukka talvehtii jälleen ja tähystää tutulla paikallaan Knivskärin merimerkillä laivaväylän varrella. Ormskärin edustalle olevalle luodolle oli kerääntynyt noin nelisenkymmentä merimetsoa. Merisirrejä ei näkynyt enää missään. Luhtakanat olivat hiljaa. Myrsky oli repinyt ruovikon hajalle ja kasannut suuret rakkolevävallit itärantaan.
 |
Itärannalle on kasaantunut korkeita oljensekaisia levävalleja.
|
 |
| Aurinko vaipuu alas länsihorisonttiin. |
Talvehtivia peippoja, peukaloisia, pikkuvarpusia, punarintoja, rautiaisia ja mustarastaita näkyi kylillä. Niittykirvinen sinnittelee sitkeästi itäniityllä. Lapinsirkkua en onnistunut havaitsemaan alkuviikon aikana. Aina ei voi voittaa. Varsinainen penkinpainajainen alkoi, kun mantereelta alkoi tulla viestejä Maskussa olleesta arokiurusta. Laji oli kyllä hienosti hoidettu joulukuussa 1993 Köyliöstä, mutta myöhästyin vajaan tunnin helmikuun 1994 havainnosta varpushaukan syötyä rariteetin matkalla. Päivitysten ja tiedustelujen jälkeen huokaisin puoliksi helpotuksesta torstaiaamua varten. Niinpä sitten abien riehuessa kaduilla ja kulmilla karkkisateessa kontaten juhlistin komeaa arokiurupinnaa. Kyllä maistui makealle ja olihan paikan päällä vieraillut itse Vantaan vartija tunnelmaa loihtimassa.
