tiistai 26. toukokuuta 2020

Lämmin kesäsää saapui lopultakin

Kesä saapui sittenkin Suomeen tällä viikolla. Salon seudulla puiden ja pensaiden lehdet suurenevat päivittäin. Maisema muuttuu vehreämmäksi kohisten. Tuomet ja voikukat kukkivat kaikkialla. Ennen kaikkea päivälämpötilat ovat nousseet yli +20 asteen. On näitä kesäsäitä odotettukin monta viikkoa. Luonnossa on tapahtunut runsaasti edistystä. Öisin ei liikkunut pitkään aikaan juuri mitään hyönteisiä, mutta nyt tilanne on toisin. Ilmassa leijuu kärpäsiä, kovakuoriaisia, pörriäisiä, luteita ja pikkuperhosia. Hyttysparvet häiritsivät luonnonkulkijaa ryteikössä, joten eiköhän se ole jo alkavan kesän hyvä merkki. Auroraperhoset ovat lisääntyneet voikukkaniityillä, metsissä puolestaan nastakehrääjäkoiraat ovat aloittaneet päiväsaikaisen lentonsa. Lajia luullaan usein isoksi hopeatäpläksi. 

Auroraperhosnaaras on vaatimattoman näköinen.


Puistolemmikki kauniin sinisissä väreissä.

Kotitalomme tervapääskyt saapuivat parvena viime sunnuntaina. Hyvin ne ajoittivat tulonsa lämpimälle sääjaksolle. Viikon sisällä Halikonlahden lintukuoro on monipuolistunut. Satakielet, punavarpuset ja ruokokerttuset ovat pääosassa. Myös harvinaisemmat rastas- ja viitakerttunen löytyvät lajilistalta. Pellonreunoilla yhä harvinaistuneet peltosirkut ilahduttavat vielä retkeilijää, jokinotkoissa ruisrääkkää ja pensassirkkalintua kuulee aika usein. Viurilanlahden lietteillä tapaa suo- ja lapinsirrejä ja jänkäsirriäisiä. Harvinaisuuksia tulee lämpimillä etelänpuoleisilla tuulilla. Suomessa on useita laulavia keltahemppoja ja ruokosirkkalintuja. Myöhään saapuvat pikkukultarinta ja etelänsatakieli on myös kirjattu vihkoon. Säihkylinnuista sininärhi ja harjalintu ovat värikkäitä tuulahduksia etelän mailta. Arktikahanhien massat ovat valuneet Itä-Suomen yli Jäämeren rannoille.


Sinisorsan poikaset ensi retkillä Halikonlahdella.

Osmankäämien seassa piilottelee viiksitimali takaa päin.

Lintujen pesäpoikasia alkaa näkyä maastossa. Telkkä- ja sinisorsapoikueita liplattelee rantavesissä, kottaraisilla ja rastailla poikaset lähtevät maastoon tällä viikolla. Kylmistä öistä ja hyönteispulasta johtuen pikkuvarpuset ja tiaiset siirsivät pesinnän ajoitusta vähän myöhemmäksi. Pikkuvarpusilla lentopoikasia lähtee siivilleen kesäkuun alussa. Pöllöjen maastopoikueita piiskuttelee hyvillä myyrämailla, mutta vain paikoittaisesti. Rastaanpojat ovat lehtopöllöille haluttua saalisvalikoimaa. Lapin talvikin väistyy, lumet sulavat siellä pikavauhtia, mutta varmaa on, että lumenviipymäalueita löytyy Käsivarresta vielä juhannuksenakin. Ennusteiden mukaan Lapin joet tulvivat yli äyräiden.


Punakylkirastaan poikaspesä puun haarukassa. 
  
Korvasieniä löytyy rikkonaisilta kangasmailta.

perjantai 15. toukokuuta 2020

Lumikuurojen sävyttämää toukokuuta

Viime aikojen säät ovat puhuttaneet etelässäkin. Ajoittaiset lumikuurot ovat peittäneet vähäksi aikaa maan valkoiseksi aivan etelärannikkoa myöten. Sekaan on mahtunut niin räntää kuin raekuurojakin, 12.toukokuuta ukkonen jyrisi Halikossa. Kylmänpurkauksissa lämpötila putosi hetkessä kymmenestä asteesta nollan kieppeille. Kukat kukkivat ja linnut laulavat takatalven keskellä. Öisin on ollut niin kylmää, että yöperhoset ovat olleet todella vähissä. Hyönteissyöjälinnuille tilanne on ongelmallinen pesintöjen kannalta. Lapissa lintujen pesinnät myöhästyvät varmasti. Sangen erikoinen on vuosi ilman koronaviruspandemiaakin. 

Lumikuurot sävyttivät toukokuista maisemaa Kemiönsaaressa.

Rentukat kukkivat merenrannoilla ja ojanvarsissa.

Pöllönpönttöjä on tarkastettu ja ehdin rengastaa 12 lehtopöllönpoikasta, kussakin pöntössä neljä poikasta, mitä pidän hyvänä tuloksena. Ylimääräistä saalista ei tosin näkynyt yhdessäkään pöntössä. Sarvipöllöjä lentelee myös siellä täällä Salon seudulla. Eipä kestää kauaa, kun ensimmäiset kottaraiset ja tiaiset lähtevät pesäkoloistaan koleaan toukokuuhun. Lämpötilasta riippumatta matalapaineet tuovat aina lintuharvinaisuuksia. Viime aikoina harmaapääsirkun lisäksi on havaittu idänturturikyyhky, lunni, isokihu, rusorintakerttu ja tundrakurppelo lukuisten pikkuharvinaisuuksien lisäksi. Maastossa kannattaa siis olla tarkkana ja pitää aina kamera mukana. Spontaani sepelsieppokin lämmittää aina, vaikka on niitä tullut nähtyä ulkosaaristossa vuosien varrella. Huonokin kuva on parempi kuin ei mitään.

Lehtopöllöjen poikasia pöntössä Halikossa.

Sepelsieppokoiras piilotteli puiden latvuksissa oksien takana.


keskiviikko 13. toukokuuta 2020

Metsokukko ärhäkkäänä

Kevät on kiihkeää aikaa linnuillakin. Kosken metsissä tepastelee metsokukko vailla koppeloa. Kun ei kaveria löydy, samoille metsäpoluille osuva ihminen kelpaa hyvin taistelupukariksi. Ärsyke ja vietti on sen verran kova, että vastustajasta täytyy saada yliote. Nokan napsutus, pyrstön levitys ja siipien paukutus aikaansaavat vaikuttavan näyn. Metson aggressiivinen soidinvire on erikoinen luontoilmiö. Sitä esiintyy nuorilla tai muutaman vuoden ikäisillä kukoilla, joilla ei ole soidinpaikallaan haastajia. Jostakin näitä kukkoja kuitenkin ilmaantuu tietyille reviireille joka vuosi. Kukot ovat koppeloita enemmän paikkauskollisia. Naarasmetsot voivat sen sijaan vaeltaa jopa kymmeniä kilometrejä. Taistelunhaluiset ja voimansa tunnossa olevat kukot ärhentelevät metsissä ohikulkijoille, kun taas kesyt koppelot ilmaantuvat jopa talojen rappusille tai koulujen pihoille. Ärhäkkä ukkometso lähtee usein tiehensä rengastuksen jälkeen eikä uhittele enää yhtä raivokkaasti saman kevään aikana. Aikansa oleiltuaan ne häviävät takaisin syvemmälle metsään soidininnon laantuessa. Varomaton soidinhuumassa oleva metso päätyy ennen pitkää pedon saaliiksi. Teerillä ei ole samaa ongelmaa kuin metsoilla. Teeriparvet voivat käsittää kymmeniäkin yksilöitä ja kumpaakin sukupuolta riittää. Soidinpaikaksi kelpaa niin peltokumpu kuin rämeen laitakin. 

Metsokukon uljas sivuprofiili. Kuva: Lauri Laukkanen.

Metsokukko edestä. Kilpailija saa pian kyytiä. Kuva: Lauri Laukkanen. 

lauantai 2. toukokuuta 2020

Koleaa säätä, lämpimämpää luvassa

Huhtikuun loppu oli varsin koleaa etelässäkin. Siitä huolimatta kevät on kuitenkin edennyt koko ajan pienin askelin eteenpäin. Koivun lehdet olivat hiirenkorvalla jo huhtikuun puolella. Kevätesikot ja valkovuokot kukkivat runsaina lehdoissa, samoin ojanvarret kukkivat keltaisenaan käenrieskoista, mukulaleinikeistä ja rentukoista. Sinililjamatot ovat olleet näyttävä väriläiskä monissa pihapiireissä tänä keväänä. Tuomipensaat viheriöityvät oikein silmissä. Kylmät pakkasyöt ovat köyhdyttäneet hyönteislajistoa. Yöperhosmäärät putosivat heti ja se on näkynyt myös hyönteissyöjälintujen vähyydessä. Vasta vapun tietämillä tuulen käännyttyä kaakkoon alkoi maahamme saapua lisää muuttolintuja rariteettien kera. Vapunaatto olikin toistaiseksi kevään parhaimpia lintupäiviä. Lintutiedotus on täyttynyt hyvistä havainnoista, mustakaulauikku Mynämäellä, arotasku Helsingissä, pikkuhuitti Lohjalla, aikainen ruostesorsa Söderskärillä ja kiljuhanhi Tuusulassa mainitakseni. Jalohaikaroita on tullut niin paljon, ettei olisi mikään ihme, jos tämä laji pesii Suomessa tänä vuonna, sen sijaan kattohaikaraa taitaa olla taas turha odotella pesiväksi minnekään. Viimeksihän tämä tapahtui Koskella vuonna 2015. Toisesta emon kanssa etelään lähteneestä poikasesta ei ole kuulunut mitään sen jälkeen. Huhtikuun vakiolajistoa ovat haarahaukat ja sepelrastaat. Säännöllisiksi tulijoiksi tähän aikaan on laskettavissa myös sinipyrstöt ja tulipäähippiäiset. Niitähän metsissä riittää, kunhan vain joku retkeilee ja löytää.

Kevätesikot ja helmililjat kukkivat värikkäästi.


Kesäiset lajit ovat niin ikään saapuneet. Salon Halikonlahdella pieni määrä haara- ja räystäspääskyjä lentelee altailla äänekkäiden pikkulokkien seassa. Liejukana pulikoi altaan reunoilla. Vapunaattona sinisorsalla oli jo poikue huollettavanaan. Keltavästäräkit ja västäräkit pyydystelevät hyönteisiä osmankäämikasvustoissa. Viurilanlahden pohjukkaan on kerääntynyt satoja valkoposkihanhia. Punakuirit, suokukot ja viklot taapertavat lietteillä. Tiltaltin tiputtelevaa säettä kuulee jo yhä useammin pensaista. Polkujen varsilla tapaa herne- ja mustapääkerttuja, myös ekat ruoko- ja rytikerttuset ovat ilmestyneet Halikonlahdelle. Lehdoissa sirittäjä ja pajulintu ovat runsastuneet, pihapiireissä näkyy leppälintu ja käenpiika sekä aidan tolpilla pensastasku. Käki on kukkunut Ruissalossa ja satakieli lurittelee aktiivisesti Salonjoen rantalehdossa. Varhainen tervapääsky pyöri pienessä pääskyparvessa Satamakadulla. Ensi viikolla on odotettavissa kunnon muuttoryntäystä. Lintujen pesinnät ovat joillakin lajeilla jo pitkällä. Varhaisimmilla lehtopöllöillä on jo lentopoikaset maastossa, samoin korpinpojat ovat lähtövalmiina. Kaupunkikorttelissa kyyhkyt rakensivat pesiään, mutta jättivät urakan tauolle. Räkättirastaat alkavat rakentaa nopeasti pesiään heti saapumisensa jälkeen. Etelässä lintukevät ja pesinnät ovat siis hyvässä vauhdissa, sen sijaan Lapin lumikinosten keskellä kesä saapunee myöhään tänä vuonna. On myös syytä muistuttaa, että koirat on pidettävä kytkettyinä ja niitä ei pidä tuoda luontopoluille lintujen pesintää ja oleskelua häiritsemään. Tämä seikka on tuntunut monelta täysin unohtuneen.  

Valkoposkihanhet kansoittavat merenlahtia ja puistoja.