tiistai 26. maaliskuuta 2013

Varis rakentaa pesää

Talvi tuntuu jatkuvan aina vaan. Lunta on metsissä 20-30 cm, merenlahdet ja joet ovat yhä jään peitossa. Aamuisin on ollut -10 astetta pakkasta. Salossa ensimmäisen laulavan peipon kuulin 19.maaliskuuta. Tikat pärryttävät kuivuneita keloja, pöntön seiniä ja sähköpylväiden metallikansia. Halikonlahden altailla sekä kuulin että näin soidintavan harmaapäätikan kuun puolivälissä. Mustarastaat laulavat monessa paikassa aikaisin aamulla heti valoisan tultua, samoihin aikoihin heräävät myös tiukuttavat talitiaiset. Salon Moisionkoskessa noin 50-päinen pullasorsaparvi jököttää paikallaan aamupakkasessa. Turkinkyyhkyt huhuilevat reviireillään ja pariskunnat lentelevät levottomina etsien sopivia pesäpaikkoja. Eilen katselin Salon Inkerinkadulla vaahteran latvassa olevan variksen kevätpuuhia. Se toi lisää oksia risupesäänsä ja asetteli niitä taidokkaasti omaan tupaansa. Variksen pesänrakennuksen alkaminen on ollut varmoja kevään ensimerkkejä. Orava on kantanut kottaraispönttöihin pehmeää naavaa lämmikkeeksi. Naava onkin lisääntynyt selvästi Salon seudun metsissä viime vuosina. Heikkotuulisina päivinä kevätaurinko sulattaa teitä ja kadunvarsia. Kirkkaus sokaisee suunnattomasti. Kärpäset hyörivät ikkunoiden välissä keskipäivän lämpimimpinä aikoina. Pääsiäinen ja kesäaikaan siirtyminen lähestyvät tulevana viikonloppuna.

Varis tuo risua pesäänsä Salon Inkerinkadulla.

Naavaa löytyy nykyään oravan pesäntekoaineeksi.




sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Kevättä ilmassa pakkasista huolimatta

Koko tämän viikon on ollut kovia yöpakkasia, useina aamuina Salossakin mitattiin yli -20 asteen lukemia. Myös ensi viikon ennusteet lupaavat yhä kireitä pakkasia. Kevätaurinko lämmittää kuitenkin jo mukavasti. Sen sijaan lintujen kevätmuutto on edennyt hyvin nihkeästi. Viikolla varhaisimmat yksittäiset kiurut, töyhtöhyypät ja uuttukyyhkyt ennättivät lumisiin maisemiin. Pieniä pulmusparvia on nähty siellä täällä. Parhaiten kevään edistymisen huomaa talvilintujen laulussa. Talitiaiset laulavat varsin reippaasti eri muunneltuja säveliään. Turkinpulujen soidinmekastukseen saa herätä korttelissamme joka aamu. Perjantaina aamukuudelta mustarastaskoiras oli aloittanut huilukonserttinsa -16 asteen pakkasessa.

Lintulautaa voi käyttää näinkin. Kuvassa helmipöllö.

Hämmästynyt helmipöllö ihmettelee kuvaajaa metrin päästä.

Bongarit ovat olleet liikekannalla. Maaliskuun pinnoja on hoidettu Joutsenon harmaasirkusta ja Utön kettusirkusta, joka sekin on alkanut hiukan lauleskella karussa ja lumisessa ulkosaaristossa. Lounais-Suomessa vipinää aiheutti jo vuoden toinen isohaarahaukka, joka monien harmiksi ja harvojen iloksi näyttäytyi Turun alueella siirtyen nopeasti paikasta toiseen. Lauantaina päivällä lintu ohitti Utön länsipuolelta ja katosi taas lounaaseen kuten tammikuun alussakin. Laji taitaa yleistyä meille päin, toivossa on hyvä elää. Lumihanki on tällä hetkellä aika tiukkaa, sen läpi petolintujen kynnet eivät helposti tavoita saalista. Haukoille ja pöllöille tiivis lumenpinta on haasteellinen jopa lapinpöllöllekin. Lintujen ruokintapaikoilla pikkuotuksien kyttääminen on helpompaa. Tämän on oivaltanut Koskella viihtynyt helmipöllö. Varpushaukka täräytti tänään yhden kaupunkipulun, jota se murkinoi Salon Vähäjoen jääpohjalla ohikulkevista ihmisistä pahemmin välittämättä. Tämän jälkeen roteva naarasvarpushaukka jäi sulattelemaan ateriaansa pieneksi toviksi Mököisten asutusalueelle puurykelmän suojaan. Jään päälle jäi kasa höyheniä ja osin syöty raato.

Roteva varpushaukkanaaras nappasi citypulun lounaakseen.

Varpushaukka sulattelee ateriaansa puun oksalla auringon lämmössä.

maanantai 4. maaliskuuta 2013

Helmipöllö lintulaudan vieraana

Metsiemme öinen puputtelija, helmipöllö, on asettunut erääseen pihapiiriin lintulaudan vakiovieraaksi Koski Tl:ssä vt 10:n varrella. Isännän mukaan tämä pöllö on ollut kuitenkin kaiken aikaa ääneti ja saapui viikon poissaolon jälkeen uudelleen lintulaudan viereen pihamännyn oksalle pikkunisäkkäitä saalistamaan. Vaikka helmipöllö istui metrin päässä lintulaudasta, se ei tuntunut muutamaa sini- ja talitiaista vaivaavan, niin tarkkaavaisesti etukenossa istuva pöllö oli kiinnostunut ainoastaan lumen alla möyrivistä nelijalkaisista. Helmipöllöstä on tehty ensihavainto paikan päältä 20.helmikuuta. Lumipyryn jälkeen kireänä pakkasaamuna pöllö tähysteli vakio-oksallaan päästäen ihmiset miltei kosketusetäisyydelle asti. Pöllö on sellaisessa paikassa, ettei bongaus ole tässä tapauksessa mahdollista.

Helmipöllö pihamännyn oksalla Koski Tl:ssä.

Mitäs rapinaa sieltä lintulaudan alta kuuluu?