Kevät edennyt tällä viikolla

Kevätpäiväntasaus oli 20.3. Päivät ovat nyt pidempiä kuin yöt. Vesisateet ovat sulattaneet lumia tehokkaasti. Vesistöihin on syntynyt jo pieniä sulapaikkoja. Lounaisimman Suomen pellot ovat paljaat. Päivälämpötilat ovat kohonneet reilusti plussan puolelle. Muuttolintuja saapuu yhä enemmän päivittäin eteläisten matalapaineiden kera. Aikaisia kevätmuuttajia ovat olleet kyhmyhaahka Porkkalassa, alkuviikolla kivitasku Utössä, heinätavi, avosetti ja tiltaltti Hangossa, suokukko Porissa, mustapäätasku Espoossa ja tänään punakaulahanhi valkoposkihanhien parvessa Turun Ruissalossa. Ensimmäisiä kurkia valuu hitaasti peltojen yllä, hanhi- ja joutsenparvia näkyy lennossa hyviä ruokailupeltoja etsien. Kirkuvat ruskeahuppupäiset naurulokit istuvat jo jään reunalla. Töyhtöhyypät soidintelevat pelloilla. Kevättä on ilmassa. Mustarastaat laulavat ahkerasti vähän ennen iltahämärää puistoissa, lehto- ja viirupöllöt huhuilevat pimeällä metsissä, harakat ja varikset kantavat risuja ja koskikarat puolestaan sammalia. Hyönteisistä on havaittu 21.3. nokkos- ja sitruunaperhosia Turun puolessa samoin kuin alkuviikosta paistattelevia kyitä ja kukkivia sinivuokkoja Kaarinassa. Ullakkokärpäsiä ja leppäpirkkoja on alkanut ryömiä esiin rakennusten auringon lämmittämille seinille. 

Koskikaran laulu on huomiota herättävää.

Varhaisimmat töyhtöhyypät saapuvat lumisille pelloille.

Harmaahaikara on napannut kalan avannosta.

Kevätmuuttoa käynnissä

Kevätmuutto alkoi tällä viikolla vauhdikkaammin. Erikoisin ilmiö oli tiistaiksi 14.3. osunut vanhojen talvipukuisten pikkulokkien ilmestyminen etelärannikolle ja lounaissaaristoon. Edeltävänä iltana oli puskenut voimakas myrskyisä matalapaine, joka oli tuonut kierteleviä pikkulokkeja Utöhön, Kasnäsiin ja Hankoon. Viimeksi mainitussa paikassa Hangon Neljän Tuulen Tuvan editse vesisateessa lensi kaksi yksilöä rantaviivaa pitkin itään. Vähän myöhemmin Långörenin tyveltä löytyi peräti neljä yksilöä uimassa jääsohjon reunalta. Lajista tuli mukavasti maaliskuun pinna ja ennen kaikkea vielä kk-ässä. Viime päivinä Turun puolen ja Kemiönsaaren pelloille on kerääntynyt kymmenittäin kiuruja ja joitakin töyhtöhyyppiä. Myös uuttukyyhkyjä, kottaraisia ja kymmenkunta meri- ja kanadanhanhea löytyy paikallisina Björkbodan pelloilta. Mielenkiintoinen bongattava on myös aikainen virtavästäräkki, joka löytyi Salon Matildedalin purosta pari päivää sitten. Maaliskuisia virtavästäräkkihavaintoja on aiemmiltakin vuosilta kuten Espoon Oittaassa v. 2000. Kevät edistyy hiljalleen mutta varmasti. Varma kevään merkki on myös kukkivat leskenlehdet Kaarinassa 110-tien varrella. 

Virtavästäräkki on aikainen saapuja. 

Kukkivat leskenlehdet Kaarinassa. 

Talvinen maaliskuu antaa odottaa kevättä

Maaliskuun lauhan alun jälkeen on ollut talvista ja pakkasta. Punavarpunen on jaksanut sinnitellä Vantaan ruokinnoilla tosin vain lyhyen aikaa näytillä kerrallaan. Hangon pikkusirkku ja Utön pikku-uikku ovat aina vaan paikalla. Myös Jurmon karikukot ovat sinnitelleet maaliskuun puolelle asti. Harvinaisemmista vieraista Imatralla havaittiin eilen kaksi pikkuruokkia. Ensimmäisiä kiuruja saapui Lounais-Suomeen läntisen lauhan föhntuulen seurauksena. Sisämaassa on kunnolla lunta ja vesistöt ovat jäässä, joten muuttolinnuilla ei ole kovinkaan hyvät oltavat täällä paraikaa. Haukat ja pöllöt menestyvät paremmin pikkujyrsijöiden turvin. Turkinkyyhkyt ovat selvästi aktivoituneet ja mustarastaan laulua kuulee jo sieltä täältä. Öisin voi ihailla kirkkaita planeettoja Jupiteria ja Venusta lähekkäin. Revontuliakin on joillekin yöretkeilijöille ollut tarjolla Turun puolessa.

Sarvipöllö lepäilee auringonpaisteessa.

   

Halikonlahdella jalohaikara

Jalohaikara ilmestyi lumisissa ja talvisissa olosuhteissa Salon Halikonlahdelle. Valkoinen kookas haikara viihtyy eritoten puhdistamontien laskuojassa, joka on sula ja lämmin ja josta löytyy ravintoa. Lintu yrittää tulla samaan paikkaan, mutta häiriötä on yksinkertaisesti liikaa. Luontoharrastajien on vältettävä liikkumista ja kuvaamista alueella. Tällaisena talviaikana linnun on saatava olla rauhassa. Jatkuva peloittelu ei kuulu harrastuksen luonteeseen. Lintua voi tarkkailla puhdistamontien puomin jälkeen etäältä kaukoputkella, ei komppaamalla laskuojaa ristiin rastiin jokainen vuorollaan ja aikataulullaan. Linnun näkee kyllä aikanaan, kun odottaa kärsivällisesti. Itse näin linnun sattumalta edessäni muun työn ohessa riittävällä etäisyydellä suoraan polulla, jonne jätin sen. Laskuojan varrella viihtyy myös talvehtivat punarinta ja peukaloinen.

Jalohaikara ja fasaani samassa kuvassa Halikonlahdella. 

Jalohaikara sulautuu lumeen hyvin. 

Punarinta pirteänä laskuojan pensaassa. 

Lauha helmikuu muuttumassa talveksi

Tänään saatiin kunnon lumipyry Etelä-Suomeen. Maa peittyi valkeaksi. Sitä ennen olikin jo varsin keväistä. Muuttolintuja on saapunut talvilintujen keskelle. Viikolla havaittiin varhaiset muuttohaukat Salossa ja Raisiossa. Lajilla on pitkä muuttoaika toukokuulle asti. Ahvenanmaalta on tänään ilmoitettu kottaraisia ja laulujoutsenia. Kuun alussa kiljukotka pyörähti Kirkkonummella, mutta häipyi taas omille teilleen. Vantaalla on talvehtinut punavarpunen. Nuori kirjosiipikäpylintu vietti koko alkuvuoden Helsingin Malmin hautausmaalla. Nokkavarpusparvia on nähty runsaasti tänä talvena. Samoin pikku-uikkuja on talvehtinut monessa paikassa, mm. Helsingissä ja Imatralla sekä myös jo parin viikon ajan Utössä, mikä oli saaren yhdeksäs havainto lajista. Naapurisaarella Jurmossa punajalkaviklo hoitui liki kaikille yrittäneille, itsekin sain siitä kk-ässän listalle. Sen sijaan karikukot hävisivät luoteistuulen alla jonnekin muualle. Härkälintu on ollut pitkään Hangossa. Sitäkin lajia haettiin aikanaan kk-ässäksi Asikkalasta asti. Pöllöt ovat aloittaneet aktiivisen huutelunsa. Laitilan-Raasin suunnalta voi kuulla useita eri pöllölajeja kuten helmi- ja viirupöllön. Paimiossa havaittiin suopöllö. Salon-Turun tammimetsistä kuulee varmimmin lehtopöllöjä ja tutuilta reviireiltä huuhkajia.

Pikku-uikkuja talvehtii monin paikoin. Kuvan lintu Helsingissä.

Kirjosiipikäpylintu Helsingin Malmin hautausmaalla.

Pähkinähakki käy ruokinnalla Maskussa.

Sadetta eri muodoissa ja kevätlaulua

Suomi on pitkä maa. Samaan aikaan kun pohjoisessa on kovia pakkasia ollaan etelässä plussan puolella. Tammikuussa satoi reippaasti lunta etelärannikkoa myöten, kunnes viimeisen viikon aikana vesisateet antoivat lumille kunnon kyytiä. Aamut ovat olleet pimeitä sateisina päivinä. Linnut ovat aloittaneet kevätlaulunsa. Turkinkyyhkyt huhuilevat ahkerasti Salon kortteleissa, tali-, sini- ja kuusitiaiset laulavat niin ikään aktiivisesti. Pikkuvarpuset ja varpuset tutkivat pesäkolojaan. Lauhoilla säillä lehtopöllöt kuuluttavat reviireitään ainakin Turun Ruissalon tammimetsissä. Lintuharvinaisuuksilla ei ole liiemmin mässäilty, sen sijaan monia lajeja on jäänyt talvehtimaan eteläisimpään Suomeen. Salon Halikonlahdella tapaa sepel- ja uuttukyyhkyjä, sinisuo- ja tuulihaukan sekä piekanoja. Ahvenanmaan pelloille on jo saapunut laulujoutsenia. Jurmossa on edelleen viihtynyt punajalkaviklo, Helsingin Kuusisaaressa talvehtii pikku-uikku ja Malmin hautausmaalla aikaansa viettää taigan asukki kirjosiipikäpylintu. Helsingin Eläintarhanlahdelle on kerääntynyt iso potti sinisorsia, mukana myös kymmenkunta kanadanhanhea, kyhmyjoutsenia sekä harmaasorsa- ja tavikoiras. Rääpätystä ja pärskettä riittää. Puistoissa on verraten runsaasti mustarastaita, kun taas räkätit ja tilhet ovat lähes tyystin poissa marjojen puuttuessa. Punatulkku on ollut ennätysrunsas monissa laskennoissakin tänä talvena. Turun Katariinanlaakson poluilla monet kiikari-ihmiset ovat käyneet bongaamassa harvinaisempaa valkoselkätikkaa ja tuimailmeistä varpuspöllöä. Hangon ruokinnalla on yhä pikkusirkku. Vantaan punavarpunen on osoittautunut todella hankalaksi bongattavaksi. Sen talvehtimisalueet ovat normaalisti Kaakkois-Aasiassa. 

Naantalin Luonnonmaalla talvehtii hiiripöllö.

 

Peltopyyparvia esiintyy siellä täällä Salon ja Turun puolessa.
      Ovatko linnut luonnonvaraisia vai ei,voi kukin pohtia tahollaan.  

 Harmaasorsakoiras hengailee sinisorsanaaraan kanssa
Helsingin Eläintarhanlahdella Tokoinrannassa. 

Tavikoiras talvehtii myös Helsingissä. 

Hangosta Jurmoon

Tammikuun kaksi ekaa retkipäivää on takana. Runsas lintuharrastajajoukko kävi katsomassa Hangon pikkusirkkua pitkin päivää. Kaverina sillä oli usein järripeippo. Gunnarstrandiin oli kerääntynyt jonkin verran vesilintuja kuten kymmeniä alleja, telkkiä, pari pilkkasiipeä ja tukkasotkaa, naurulokkeja, harmaahaikara ja kyhmyjoutsenia. Neljän tuulen tuvalla nähtiin neljä merisirriä ja tukkakoskeloita. Raaseporin Stadsfjärdenillä sillan alla pulikoi puolestaan nokikanoja. Perniön Matildedalin pienessä purossa sukelteli koskikara. Salon keskustassa koivussa istuskeli pyrstöään heilutteleva varpushaukka ja Halikon Iilikkeen kohdalla langalla istuskeli tuulihaukka. Tammikuun toisena päivänä yhteysalus m/s Baldurilla matkasi pieni ryhmä toiverikkaita punajalkaviklobongareita Jurmoon. Laivamatkalla oli nähty neljä riskilää, jokunen alli, ylilentävä tilhi ja harmaahaikara. 

Valkoiset metsäjänikset erottuvat hyvin Jurmon nummella.

Merisirri viihtyy levävallilla punajalkaviklon tapaan.

Pääkohteeseen Jurmoon saavuttiin jo klo 11.30 maittava lounas syötynä. Ennen saderintaman tuloa oli pidettävä kiirettä. Länsiriutalle käveltiin verraten ripeästi. Miehittäjät ja laivabongarit löysivät miltei yhtä aikaa punajalkaviklon Haahkasaaren rakkolevävallilta ruokailemasta parin tavin vierestä. Tammikuun pinna ja parille vielä kk-ässä olivat mannapuuroa. Parin minuutin päästä havainnosta alkoi vaakasuoraan vihmoa navakassa etelätuulessa räntäsade, joka muutti merenpinnan valkoiseksi pumpuliksi. Sade ei kestänyt kauaa, mutta kastoi kuitenkin varustusta perusteellisesti suojauksesta huolimatta. Myöhemmin tuli silkkaa vesisadetta. Jurmossa merisirrejä piipersi pelottomina aivan lähietäisyydellä, osalla värillisiä lukurenkaita. Retken mukavaa antia olivat valkoiset metsäjänikset, jotka lymyilivät puoliavoimessa kivikossa ja varvikossa katajien lomassa. Puput pinkaisivat pakoon, mutta pari jäi kuulostelemaan toistensa viereen kumpikin vastakkaiseen suuntaan katsoen. Siitä tilanteesta sain kuviakin otettua. Kolmen tunnin päiväreissu riitti hyvin bongaukseen. Osa jäi asemalle pääjoukon lähtiessä takaisin mantereelle m/s Baldurilla. Illaksi tuuli koveni ja sää muuttui todella huonoksi. Paraisten Saaristotiellä tulikin vettä ja räntää, joka muuttui sakeaksi lumipyryksi Saloon päin mentäessä. Säästä huolimatta päivästä jäi mukavat muistot.  

Merisirri tepastelee hiekkarannalla.

Rengastettu merisirri "LEN".

Joulun ajan ja välipäivien lintuja

Joulu tuli ja meni ja uudenvuodenpäivä lähestyy. Valoisa aika on alkanut lisääntyä. Muutoin on ollut jokseenkin pimeitä ja sateisia päiviä muutamaa lumista pakkaspäivää lukuun ottamatta etelässä. Joulukuu oli lintumaailmassa rauhallinen, kunnes joulun koittaessa Jurmosta löytyi karikukko. Se viipyi vain pari päivää, häipyi sittemmin ja näyttäytyi vain muutamalle onnekkaalle kulkijalle. Tapaninpäivänä Jurmosta löytyi punajalkaviklo, joka oli vielä tänäänkin paikalla. Merisirrit piipersivät rantaviivassa tyrskyjen tuodessa ravintoa niille. Jurmon kahlaajat piristivät lintubongareiden mielialaa. Espoon kiljukotka aiheutti harmaita hiuksia monelle yrittäjälle, se kun oli näytillä vain tapaninpäivänä. Naantalin pikkusirkku on ollut paikalla miltei päivittäin, joskin hylsyilijöitä on riittänyt silläkin rintamalla. Tänään Turun Hirvensalosta löytyi tulipäähippiäinen. Valoa oli turkasen vähän ja lintu liikkui jatkuvasti oksien takana vilkkaasti liikkuen. Eipä siitä kunnon kuvia tullut. Kuningaskalastaja lensi upeasti aivan läheltä ohitse äännellen. Päivän retkisettiä täydensi vielä luhtakana.

          Turun Hirvensalon Pikisaaren tulipäähippiäinen. Valoa vähän,
       aina oksan takana ja vilkkaasti liikkuva lintu. Kuva sen mukainen. 

 

Valkoista maisemassa, lumisadetta ja tunturipöllö

Marraskuun tarjonta lintubongareille oli varsin vaisua. Kiljukotka pyöri Espoon Soukan maisemissa ja lunni plokattiin Porkkalan kärjestä harvoille valituille. Eteläinen Suomikin on saanut ohuen lumipeitteen. Talviralleja on käyty joulukuun alussa ja sen tuloksena Salon Halikonlahdelta löytyi yllätyslaji, ensimmäinen talvihavainto ruskosuohaukasta, joka viihtyi alueella pari päivää kierrellen. Sama lintu nähtiin kolmantena päivänä Hankoniemellä etelään päin muuttavana. Uudessakaupungissa lenteli pikkuruokki ja Helsingissä tänään etelänkiisla. Pääkaupunkiseudulla havaittiin joulukuun alussa vielä molemmat leppälintulajit. Varsinaisen kansainvaelluksen on saanut aikaan kuitenkin Muuramen tunturipöllö, jota ei ole kunnolla ollut bongattavissa vuosikausiin. Komea mustavalkoisen kirjava naaraspukuinen yksilö juhlisti 105.itsenäisyyspäivää. Arktisen alueen tunturipöllö lepäili lumisen hevostallin katonharjalla kymmenien lintubongarien iloksi. Lintu on oleskellut alueella jo viikonlopusta lähtien. Lintu oli luonnollisesti monen Keski-Suomeen autoilleen retkeilijän kuvauskohde ja siitä saatiin elämänpinnaakin. Mieleenpainuva elämys. 

Naaraspukuinen tunturipöllö Muuramessa.

Harakka ihmettelee kaukaa tullutta outoa tulijaa.

   

Hiljaisempaa ja pimeämpää marraskuun aikaa

Marraskuussa valoisa aika on jo aika vähissä, vain noin aamukahdeksasta iltaneljään. Lintubongauksia ei ole ihmeemmin ollut tarjolla. Aavikkotasku viihtyi Hangossa kolmisen päivää. Kiljukotka on taas pyörinyt Espoon Soukan maisemissa, onkohan sama lintu kuin mitä viime talvena Porkkalassa ollut? Idänturturikyyhkyjä asettuu sinne tänne Itä- ja Pohjois-Suomeen loppuvuodesta. Salon Kiskossa piipahti harjalintu ja kuun alussa amerikanjääkuikka Imatralla. Vuodenpinnakeräilijöille 300 lajia on tänä vuonna tiukassa, mutta mahdollisuuksien rajoissa. Lauantaina 12.11. koettiin todella lämmin marraskuinen päivä, kun lämpömittari näytti monessa paikassa +14 astetta. Auringon paistaessa myös talvehtivia päiväperhosia havaittiin, kuten neito- ja nokkosperhosia sekä suruvaippoja. Varvikossa sammalpeitteen päällä horrostelevat sitruunaperhoset lähtevät niin ikään herkästi liikkeelle sopivissa olosuhteissa. Suppilovahveroita löytyy edelleen metsistä. Sisulla ja innolla haettiin pohjantikkaa Raisiosta, sen sijaan isänpäivän kunniaksi kuusikon latvoihin laskeutui muutamaksi minuutiksi kauniisti laulamaan taviokuurna. Mukava elämys tosiaan. 

Aavikkotaskunaaras Hangon Vedagrundetilla.

Aavikkotasku viihtyi Hangossa kolme päivää.