Maaliskuun viimeisillä päivillä on koettu kevään lämpöä, ensimmäisiä perhosia ja kukkijoita sekä tehty ennätysaikaisia lintuhavaintoja erikoisista lajeista. Lounais-Suomessa on ollut harvinaisen suuria hanhikerääntymiä maaliskuun lopun aikaan. Metsä- ja tundrahanhiparvet ovat levähtäneet lumesta sulaneille pelloille. Joukosta on löydetty muutamia arktisia lyhytnokkahanhiakin. Isohaarahaukkoja liikehti myös poikkeuksellisen runsaasti, saapa nähdä, tuleeko lajista pysyvä pesimälaji seuraavina vuosina. Pöllöt ovat olleet vireessä aamupäivisinkin. Huuhkaja on innostunut huhuilemaan aamuauringossa, hiiripöllö on puolestaan viettänyt aikaa Suomusjärven lumisemmissa maastoissa. Sunnuntaina 24.3. havaitsimme ensimmäisen kukkivan leskenlehden Perniössä. Torstaina 28.3. oli kevään lämpimin päivä, jolloin lämpötila kipusi +12 asteeseen. Aivan Salon ydinkeskustassa terveysaseman pihanurmikolla lenteli edestakaisin sitruunaperhonen, koiras keltaisissa väreissään. Kekomuurahaiset liikehtivät pesässä. Perjantaina 29.3. oli myös lämmin sää, kukkiva sinivuokko ja ensimmäiset tyttöperhoset nähtiin Salon Merikulmantien varrella. Yöt lämpenivät hieman edellisistä päivistä. Sitten alkoivat kiireiset lintubongaukset.
Tyttöperhonen ojan penkalla Salon Merikulmantiellä. |
Perjantai toi kaksi punakaulahanhea Sastamalaan, koska matka oli sen verran pitkä ja linnut ilmoitettiin illalla, tuli pimeys talviajalla vastaan ja yrityksestä ehtiä valoisalla piti luopua. Ennätysaikaiset punakaulahanhet olivat myös Pirkanmaalle ensimmäinen noteeraus. Seuraavana aamuna 30.3. linnut löytyivät isosta hanhitokasta läheisen Liekoveden rantaviivasta varhain aamulla. Hanhethan yöpyvät vesistöissä, mikä kuuluu yleistietoon. Samat kaksi punakaulahanhea lipuivat valitettavasti talon taakse samantien näkymättömiin, vaikka koko parvi oli aivan lähietäisyydellä. Niinpä kaikki eivät saaneet lajia listoillensa. Tiedonkulku mättäsi pahasti jo eilisillasta lähtien ja sama peli jatkui aamullakin. Siitä riittikin kovaa pulinaa. Raportteja ja selvityksiä annettiin puolin ja toisin. Tämä on värikäs harrastus, jossa tappio ja nuijaus pitää kestää kuin mies. Hanhet havaittiin vielä Valkeakosken Jutikkalassa, mutta lähtivät sieltäkin varsin pian tuntemattomaan osoitteeseen.
Pirteät leskenlehdet koristakoot lintubongarien pinnajuhlia. |
Lauantaina Pyhtään Heinlahden tulvaniitylle oli laskeutunut aikainen punajalkaviklo, hyyppien ja naurulokkien joukkoon. Lintu oli hyvin paikalla iltaan asti. Tiiran havaintotietokantaan oli ilmestynyt punakuiri Hangosta. Tämä tieto tuli vasta pimeällä, joten lajihaku jäi maaliskuun viimeiselle päivälle. Punakuiria ei aluksi löytynyt Hangon Vedagrundetilta, ainoastaan neljä ristisorsaa kuitattiin. Lopulta punakuiri tupsahti kuin tyhjästä viereiselle hiekkarannalle. Lintubongarit ehtivät paikalle ja kaikki olivat hyvillä mielin, 31.3. kirjattiin havaintopäiväksi. Neljän Tuulen Tuvalla ylitse muutti 31 kurkea. Sää oli tosin ajoittain vaikea, sillä Perniö-Hanko linjalla oli voimakas lumi- ja räntäsadealue. Teille muodostui sohjoa ja metsiin ohut lumipeite. Sateiden väistyttyä tuuli voimistui ja aurinko alkoi paistaa. Kuten arvata saattoi, Pirkanmaan punakaulahanhista myöhästyneet saivat uuden tilaisuuden. Linnut olivat tulleet etelämmäs ja sijainti oli nyt Koski Tl Vähä-Sorvasto ja Paimionjoki. Salon Halikonlahdella altaat olivat puolestaan auenneet jäästä, niihin oli kerääntynyt mm. isokoskeloita, lokkeja ja harmaahaikaroita. Viurilanlahden pohjukan sorsaparvessa köllötteli jouhisorsakoiras. Yhteenvetona todettakoon, että maaliskuulle tuli kolme uutta lintupinnaa, kaikki puna-alkuisia lajeja. Johtopaikkani säilyi 203 pinnan lukemalla, takaa tultiin kuitenkin lujaa kannoille ja tasalle asti. Kesäaikaan siirryttiin aamuyöllä, joten illalla on nyt tunti valoisaa enemmän.