maanantai 27. huhtikuuta 2015

Raikkaassa sateessa Halikonlahdella

Ensimmäiset haara- ja räystäspääskyt ovat saapuneet Halikonlahden altaille. Pääskyjä lenteli sateessa altaiden pintaa pitkin edestakaisin noin kymmenkunta yksilöä. Niityillä ja joutomailla näkyy jo muitakin hyönteissyöjälintuja kuten keltavästäräkkejä ja kivitaskuja. Liejukana kirskuttelee ja pyrähtää toisinaan lentoon hiekkakentän osmankäämialtaassa. Pikkulokkien nenäsointinen ääni kuuluu kauas. Määrät ovat tosin vielä pieniä huhtikuun puolella. Suuri 80 yksilön valkoposkihanhiparvi laiduntaa Viurilanlahden rantaniityillä. Kahlaajista puna- ja valkoviklot sekä suokukot piipertävät matalassa vesilietteessä haapanoiden ja tavien seurassa. Rantasipit lentelevät Halikon- ja Salonjokea pitkin. Meriharakan kovaääninen piippaus kääntää katseita. Samaa tekee varmasti myös keltainen sinisorsauntuvikko, joka erottuu muista normaalin värisistä poikasista tyystin. Erikoisen näköinen poikanen hakee suojaa laskuojan ruohostoisilta reunoilta. Vaaroja piilee lähistöllä, sillä poikkeavan värinen varhainen untuvikko on varsinainen silmätikku, joka ei jää varikselta ja kärpältä tai vedessä vaanivalta hauelta huomaamatta.

Sinisorsanaaraan suojissa on keltainen vappuankka.

torstai 23. huhtikuuta 2015

Kattohaikaraa bongaamassa

Tiistaiaamusta lähtien on Auran Asemanseudulla paikallisia asukkaita ihmetyttänyt tavanomaista vilkkaampi autoliikenne. Valtatien varrella Teboilin ympäristön sänkipelloilla ja viheriöillä on tepastellut kattohaikara. Kuvauksellisesti esiintynyt haikara on välillä lennähtänyt muualle Pöytyän puolelle, mutta on kuitenkin aina palannut takaisin Asemanseudulle. Toivottavaa olisi, ettei kuvia otettaisi jatkuvasti läheltä jokaisesta autokunnasta, vaan annetaan linnun ruokailla omassa rauhassa. Samoilla seuduilla on aiempinakin vuosina tavattu kattohaikaroita. Suomen ensimmäistä onnistunutta pesintää odotetaan kovasti, tämäkin lintu kaipaa toista puolisoa ja sopivaa pesimäbiotooppia. Huhti-toukokuu on tyypillistä kattohaikaran muuttoaikaa maahamme Baltian suunnasta. Kylmä kevät ei ole tänä vuonna suosinut tulijoita, sillä havaintoja on tehty vasta muutamista linnuista. Toukokuun lämpimillä ilmavirtauksilla Etelä-Suomen taivaalla saattaa kaarrella jopa kymmeniä yksilöitä päivittäin. Enin osa koskee nuoria pesimättömiä lintuja. Ensihavaintoni kattohaikarasta on vielä hyvässä muistissa 22 vuoden takaa. Silloin Lohjalla toukokuun alussa 1993 bongareita sävähdytti peräti 12 yksilön parvi.

Auran kattohaikara tarkkailee sänkipellolla.

Baltian lähettiläs on saapunut Suomeen.

maanantai 20. huhtikuuta 2015

Lämpimämpää kevätsäätä luvassa

Pohjoistuulesta huolimatta on näköpiirissä kuitenkin lämpimämpää kevätsäätä. Ruoho on alkanut viheriöimään, lehtipensaissa on kookkaat vihreät lehtisilmut, sini- ja valkovuokot kaunistavat metsien etelärinteitä. Pystykiurunkannukset, mukulaleinikit, käenrieskat ja kevätlinnunsilmät ovat myös jo aloittaneet kukinnan, vaikka juuri ohitettiin huhtikuun puoliväli. Muuttolintujen lajimäärä kasvaa joskin varsin hitaasti. Kalatiiroja lentelee yleisesti merialueilla, mm. Salon Vuohensaaren vesillä. Ensimmäiset pikkulokit saapuivat Halikonlahden altaille. Viurilanlahden pohjukkaan on kertynyt iso joukko haapanoita ja taveja, joukossa jokunen harmaa- ja jouhisorsa. Pelloilla häärii kuovi ja meriharakka, viikonloppuna nähtiin punajalkaviklo. Muita kahlaajia odotellaan lähipäivinä saapuviksi. 


Kevätlinnunsilmä on aloittanut kukinnan.

Lohjan Hyvelänjärven tulvapelloilta bongattiin amerikantavi.

Lintutiedotuksen raririntamalla on ollut aktiivista liikehdintää. Tyrnävän neitokurki oli monelle huhtikuun pinna, kuka vain viitsi lähes Oulun korkeudelle asti lähteä. Lähempänäkin on ollut hyvin katsottavaa, sillä Lohjan Hyvelänjärven tulvapelloilla taviporukassa on seikkaillut harvinainen amerikantavi. Utössä ainakin viisi päivää paikallisena on uiskennellut komea kyhmyhaahkakoiras. Viime aikoina on ilmoitettu kattohaikaroita ja mustahaikara, useita mandariinisorsia, kiljukotkia, riuttatiiroja ym. Halikossa on panostettu kattohaikaran tulemiseen, sillä eräällä tilalla on Englannista tilatut houkutuskuvat pellolla ja lisää pesäalustoja on suunnitteilla latojen katoille entisen lisäksi. 

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Tammelan ylängöllä

Lounaasta saapuvaa sadetta pakoilimme päivän aurinkoiset ja lämpimimmät hetket Etelä-Hämeen järvillä ja harjumetsissä, tarkemmin Tammelassa. Matkan varrella ei tehty mitään mainittavia luontohavaintoja. Aamupäivällä saavuimme auringon paisteessa Tammelan Pusunsuolle, Näkiän metsätien varrella olevalle luonnonsuojelualueelle. Tien varressa on todella jyhkeä petäjä, joka taitaa olla eteläisen Suomen suurimpia mäntyjä. Puun ympärysmitta ja oksien paksuus olivat käsittämättömän massiivisia. Kapea vanha havumetsäkaistale tuntuu houkuttelevan erityisesti kirjosiipikäpylintuja. Pari yksilöä tuli suon suunnasta ja lensi äännellen tien yli itään, ilmeisesti pariskunta. Varjoisissa metsäpaikoissa oli vieläkin lunta, vaikka lämpötila kipusi +15 asteeseen. Kurkia muutti jostakin pohjoiseen päin. Metsäjäniksellä oli osin valkoinen turkki päällään.  


Tällä Tammelan männyllä on todella kokoa ja paksuutta.
Jyhkeä petäjä kasvaa Näkiän metsätien varrella luonnonsuojelualueella.

Jatkoimme matkaa kaunista maisemareittiä pitkin Pyhäjärvelle ja Saaren kansanpuistoon, jossa sijaitsee ainutlaatuisen komea harjusuppajärvi, Suujärvi. Portaan kautta käännyimme mutkaiselle Härkätielle. Lämpimässä metsänreunassa lepäili isonokkosperhonen, joka kuitenkin häipyi pian näkyvistä sitruunaperhosen yrittäessä tulla tekemään lähempää tuttavuutta sen kanssa. Poikkesimme Eerikkilän urheiluopistolla, joka oli hieman muuttunut sitten 80-luvun Turun yliopiston geologian ekskursion jälkeen. Ruoka oli erittäin maittavaa ja monipuolista seisovasta lounaspöydästä. Retken päätteeksi kävimme Ruostejärven rannalla Hämeen luontokeskuksessa, joka on keväällä auki klo 10-16 päivittäin pois lukien maanantai. Hämeen Ilvesvaellusreitti sivuaa vuonna 1999 valmistunutta luontokeskusta, jonka rakennukset on ryhmitelty vanhaa länsisuomalaista rakennusperinnettä noudattaen umpipihan malliin. Paluumatkalla Somerolla saderintama saavutti meidät lopulta.


Isonokkosperhonen kuvattuna Tammelan Härkätiellä.
  

maanantai 6. huhtikuuta 2015

Viimeisenä pääsiäispäivänä keväisempää säätä

Maaliskuun viimeiset kaksi viikkoa ja huhtikuun alkupäivät olivat varsin viileitä ja epävakaita, vasta toisena pääsiäispäivänä saatiin nauttia keväisemmästä säästä, jolloin lämpötila kipusi hetkeksi iltapäivällä lähes  +10 asteeseen Salon ja Turun seudulla. Ainakin Turun Ruissalossa ja kuulema Kirkkonummen Porkkalanniemellä oli valtavasti ulkoilijoita. Ruissalon rantatiellä peippo lauloi varsin reippaasti säettään sinivuokkojen peittämässä tammimetsässä. Tarkkasilmäiset löysivät jo muutaman täydessä kukassa olevan valkovuokon. Lehtipensaiden silmut olivat jo hyvin kehittyneet. Sammakko kurnutti pienissä rantalätäköissä. Opastuskeskus Tammenterho oli aukaissut ovensa pääsiäiseksi. Kalalokit olivat asettuneet suuren siirtolohkareen Kukkarokiven päälle pesimäreviireilleen. Haahkat soidintelivat Saaronniemen rantavedessä. Aurajokea koristivat keltaiset narsissilaatikot.

Sinivuokot kukkivat Turun Ruissalon rantatiellä.

Ruissalon Kukkarokivi on Suomen suurin näkyvä siirtolohkare.

Salossa mustaleppälintunaaras on viihtynyt Halikonlahdella puupinojen luona. Pikkujoutsenia on ilmoitettu sieltä täältä viikon aikana Salon seudulla. Suomusjärven Aneriojärvellä kalastelee kymmenkunta kaakkuria. Ohessa voi bongata Hermolanvahan rajakiven. Isohaarahaukka jäi harvojen iloksi Salossa pitkänäperjantaina. Seuraavana päivänä lintu ilmoitettiin Hangosta. Kolarin valkopäätiainen on edelleen näyttäytynyt hetkittäin Länsi-Lapin talvisissa maisemissa. Hailuodon mustakurkkurautiainen teki aprillitemput hävittyään huhtikuun toisena päivänä. Kalajoella hanhiparvesta on löydetty uhanalainen kiljuhanhi. Kaulushaikaroita on puhallellut monissa paikoissa viileästä säästä huolimatta. Ruovikoiden röhkijä luhtakana on kuuluttanut itsestään Salon Viurilanlahdella. Säiden lämmetessä odotellaan parempia harvinaisuuksia. Viimeistään nyt kannattaa laittaa tiais- ja kottaraispönttöjä puihin. Huhtikuussa saapuvat myös ensimmäiset kirjosiepot.

Keltaiset narsissit koristavat Turun Aurajokea.

Hermolanvaha sijaitsee Salon Aneriojärven pohjoispuolella.