perjantai 19. marraskuuta 2021

Marraskuun lintuhelmiä

Säät alkavat kylmetä pikkuhiljaa. Lapissa on jo talvi ollut jonkin aikaa. Täällä etelässä on saatu nauttia hyvistä linturetkistä ja etenkin pääkaupunkiseudulla. Kuukausipinnoista pussitiainen Kirkkonummella, myöhästelijöistä pohjansirkku ja harmaasieppo Helsingissä sekä lapinkirvinen Vantaalla. Täytyy nostaa hattua Jussi Lindströmille, joka ystävällisesti ja vapaaehtoisesti suostui lainaamaan ensin saappaitaan, jotta saisin pussitiaisen. Ja sehän onnistui miltei heti. Ja onneksi myös mies itse sai linnun kuultua lähietäisyydeltä. Pohjansirkkua haettiin pitkään, kunnes aukion reunasta Leo Wallinmaa plokkasi linnun edestään. Sulka hattuun tällekin miehelle. Lapinkirvisen etsinnässä Jösse hoiti tyylikkäästi tonttinsa auttamalla ketjussa ja paikantamassa lintua tulijoille. Liikkeelle piti lähteä Perniön karpalosuolta. Aika kuitenkin riitti vallan hyvin. Todellinen jymypaukku ja megarari oli mustakurkkumurrin ilmestyminen Porkkalan vesille. Taisin olla harvoja lounaisen Suomen bongareita, jotka ehtivät ajoissa paikalle, kiitos Helsingin työpaikan. Eikä siinäkään tapauksessa jäänyt kuin kolme minuuttia katseluaikaa uivasta linnusta toisen kaukoputkella. Kiitos Petteri Sirvalle yhteistyöstä. Tämä laji tuskin tulee uudestaan, on se niin järkyttävän kaukaa tullut. Olipa hieno tunnelma ja kokemus. Halikossa on paraikaa hiiripöllö, jota varislinnut härnäävät alinomaa. Yksinäinen punakuiri on jäänyt Yyterin rannoille, tuskin jäänee joulukuulle. Myöhäisiä turturikyyhkyjä seikkailee marraskuun maisemissa. Vuodarimiesten harmiksi Haapajärven lehmähaikara ei kauaa maisemia katsellut, vaan lähti määrätietoisesti itään. 


Harakka härnää hiiripöllöä.


tiistai 2. marraskuuta 2021

Marraskuun viivyttelijöitä

Marraskuun eka päivä sai kuukausipinnamiehet vauhdilla liikkeelle. Hämärissä Sipooseen asettuneet lintubongarit vetivät vesiperän, kun edellispäivien pussitiaisia ei näkynyt eikä kuulunut. Helsingin Viikkiin siperianlepinkäispaikalle oli kokoontunut myös jonkin verran porukkaa toivorikkaana. Odotus palkittiin puoli kymmenen jälkeen. Tätä kirjoittaessani lajia ei ollut nähty enää seuraavana päivänä. Jengiä reippaili rantapolkua pitkin Hakalan metsään, jossa ruskouunilintu taksutteli harvakseltaan ruohokasvillisuudessa. Vähän matkan päässä kuusen oksistossa lymyili helmipöllö päiväunillaan. Nämä olivat ihan mukavia havaintoja. Päivää oli vielä jäljellä ja punakuirit odottivat Porissa. Niinpä oli jatkettava matkaa sinne. Matkan varrella kakkostiellä havaittiin kaksi piekanaa. Perillä Porin Yyterissä hyvässä syyskelissä kolme punakuiria ruokaili aivan lähellä rantaviivassa. Matalan ilta-auringon tunnelma aaltojen ja tuulen henkäyksen lomassa oli upea. Päivän saldona oli siis kaksi kk-pinnaa ja hyviä muita haviksia. Muualla nähtiin Hollolassa tiiralokki ja Haliaksella myöhäinen haarapääsky. Tässä oli tälle päivälle riittävästi lintuelämyksiä. 


Punakuiri Yyterin tunnelmallisessa ilta-auringossa. 

 

Yksi kolmesta punakuirista rantaviivassa.



Helmipöllö päivätorkuilla oksistojen takana.



Koskikarat ovat saapuneet etelän koskien ja purojen varsille.