sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Amiraaleja, syyskorentoja ja taigauunilintuja

Viikonloppuna etenkin sunnuntaina vallitsi todella lämmin ja mukava kesäinen syyssää. Lämpötila kipusi Salon alueella lähelle +20 astetta. Aamulla oli tosin ollut rankka sumu, joka kuitenkin hälveni kokonaan. Tänään kurkia muutti tuhansittain kohti etelää Lounais-Suomessa. Itäkaakkoistuulet ovat tuoneet Suomeen ennen näkemättömän määrän vihreitä taigauunilintuja hyvin lyhyessä ajassa. Niitä on havaittu maassamme satamäärin. Salon vuodarilistalle ino olikin jo odotettu laji kaksin kappalein Särkisalon Niksoorissa kiitos Korkin ja Larssonin. Siitä napsahti itsellenikin Salon pinna. Leppoisat pinnakahvit salolaisella porukalla istuttiin Särkisalon kahvilan terassilla kesäkelissä. Korkealla taivaalla soidinteli äänekkäitä merikotkia, mikä oli varsin juhlallinen näky. Etelään muuttavia ja merelle pyrkiviä amiraaleja lenteli lähes jatkuvana virtana. Punaiset syyskorennot sen sijaan edustivat paikallista faunaa. Vielä on pienille jalohaukoillekin ravintoa tarjolla. Pajulintujen ja tiltalttien syyslaulua kuulee useasti. Palokärkiä vaeltelee edelleen rannikoilla. Halikonlahdellekin eksyi viime torstaina ilmeisesti idästä tullut valkoselkätikka naputtelemaan raitaa lintutornin lähelle. Vaahteran latvat ovat jo saaneet kauniin ruskan värisävyn. Syysidylliä häiritsee ainoastaan metsissä olevien hirvikärpästen pörräily ja verenhimoinen aggressiivisuus. Sen sain kokea kirjaimellisesti retkeiltyäni Nuuksiossa omatoimisissa etsintäjoukoissa.  


Punainen syyskorento on tuttu näky tähän aikaan. 

Salolaisbongarit kahvilla ja jäätelöllä Särkisalossa taigauunilintu nähtynä.

tiistai 8. syyskuuta 2015

Nägemiseni Kontti valge-toonekurg

Kosken kattohaikarat, naaraspuolinen emo ja sen poikanen Kontti, olivat viimeistä kertaa yötä katulampulla ja pesässä. Kontista tehtiin havainto tänään klo 6 aamulla risupesästä ja emosta klo 8 aikaan niin ikään pesästä haikarakamerassa. Sen jälkeen koskelaiset Jaakko Laakkio ja Lauri Laukkanen ovat haravoineet lähiseutua valoisaan aikaan iltaan asti tuloksetta. Ja kun haikaroita ei enää kuulunut pesälle pimeään mennessä, voidaan melko varmasti todeta lintujen lähteneen lopullisesti muutolle, mitä ne jo kenties yrittivät viime sunnuntaina. Tänään vallitsi kylmä pohjoisvirtaus, otollinen sää myötätuulessa Viroon päin ainakin kurjille. Linnut viihtyivät Koskella vapunaatosta syyskuun 8.päivään asti. Viime päivien naaraan pesänkohennustoimenpiteet saattaisivat vahvasti viitata ainakin toisen emon uudelleen tulemiseen ensi loppukeväänä huhti-toukokuussa. Viimeinen havainto koiraspuolisesta emosta on tiettävästi tehty syyskuun alkupäivinä. Aurassa eilen nähty vanha kattohaikara voisi olla toinen Kosken emoista, mutta tätäkään ei pysty varmuudella todistamaan. Toinen emo ja Kontti lähtivät yhdessä reissulle Kosken ulkopuolelle aamupäivällä klo 11 jälkeen. Toivottavasti Kontista saadaan muualta tietoa myöhemmin ja ennen kaikkea elävänä. Päivitän blogiani uudelleen keskiviikkona 9.syyskuuta, koska Turun Radioon tulleen tiedon mukaan kaksi kattohaikaraa, varmasti aikuinen ja nuori yksilö, todennäköisesti Kontti ja sen emo,  on nähty heinäpellolla Salon Perttelin Kurajoentiellä illalla 8.9. puimurin perässä, matkaa kertyy haikarantietä noin 20 km Koskelta etelään. Linnut yöpyivät alueella ja ne nähtiin samalla paikalla vielä aamulla 9.9. klo 9 maissa. Sen jälkeen haikaroista ei ole tehty enää havaintoja. Linnut halusivat näköjään tankata kunnolla kotimaisella ruoalla lyhyitä välietappeja tehden ennen Viroon siirtymistään. Missä haikarat ovat nyt, on arvoitus. Linnuista toivotaan viipymättä ilmoituksia yleisöltä.


Kattohaikarat matkalla etelään, vasemmalla poikanen Kontti.

lauantai 5. syyskuuta 2015

Lämmintä syyssäätä ja arosuohaukkoja

Lyhyiden sadekuurojen tauottua aurinko on paistanut pilvien takaa varsin lämpimästi. Lämpötilat ovat kohonneet +20 asteen tuntumaan. Päiväperhoset ovat lähteneet pian siivilleen, etupäässä amiraaleja, ohdake-, neito- ja sitruunaperhosia. Vähälukuinen nokkosperhonen on runsastunut aivan viime päivinä. Yöperhoslajisto on jo perin syksyinen. Hyvissä pihalehdoissa ja tammimetsissä lentelee ruskan väreissä Lounais-Suomen harvinainen ja paikoittainen laji vyökeltayökkönen Tiliacea aurago. Maitohorsmista löytää isokokoisia horsma- ja matarakiitäjien toukkia. Kiertokiitäjät ovat alkaneet vierailla voimakkaasti tuoksuvan valkotupakan kukilla. Punaiset syyskorennot hallitsevat hiekkateitä, rantoja ja soiden pitkospolkuja. Puolukat ovat kypsyneet kuivilla kankailla. 


Horsmakiitäjän toukka ravintokasvillaan maitohorsmalla.

Jalohaukat pyydystelevät ilmassa seilaavia korentoja. Salon Halikonlahdella on usean päivän ajan viihtynyt muuttohaukka. Viime aikojen ilmoitetuin laji on ollut eittämättä arosuohaukka. Näitä punaruskeita nuoria lintuja on tavattu maassamme satoja. Lintutiedotuksen etusivu on täyttynyt melkein yksinomaan arosuohaukoista, tänään seuraa ovat tehneet länsirannikon taigauunilinnut. Kosken kattohaikaroista Kontti ja ilmeisesti naarasemo ovat olleet paikalla tänään. Viime yönä pesässä ei yöpynyt Kontti vaan sen emo. Sen sijaan täksi yöksi risupesään saapui vuorostaan Kontti heinäpellolla vietetyn ruokailun jälkeen. Toisesta aikuisesta ei ole tehty vähään aikaan havaintoja. Turkinkyyhkyt ovat kerääntyneet viikolla Salon Moision Kirkkokadulle 15 yksilön parveksi. Syyskuun alussa viiriäinen pypytteli Kuusjoen pelloilla muutamien bongarien iloksi. Tervapääsky nähtiin Halikonlahdella etelään matkanneen suuren haarapääskyparven mukana. Mukava yllätys oli tyypillisen saaristolajin pilkkasiiven näyttäytyminen parvena Viurilanlahden selällä. Heinäkurppakin löytyi lopulta niin ikään Viurilanlahden rantaniityltä pitkän etsimisen jälkeen.


Kontti kastematoja etsimässä. Kuva: Lauri Laukkanen, Koski Tl.