sunnuntai 24. tammikuuta 2021

Suomen toinen ohotanlokki

Kymenlaakson Kuusankoskelta löytyi eilen todella harvinainen lintulaji, Suomen toinen ohotanlokki. Kiitos löytäjälle Elissa Soikkelille. Lintu oli tänäänkin hyvin bongattavissa koko päivän muutaman harmaalokin, parin laulujoutsenen ja kymmenien sinisorsien seurassa. Pullat kiinnostivat lokkia jäämään alueelle. Porukat saivat lähikuvia makean täydeltä. Lintu jäi yöpymään Kymijoen rantaan, josta se löytynee huomennakin. Töyhtökiuru on sinnitellyt Riihimäen K-marketilla useita viikkoja ruokinnan turvin.

 

Ohotanlokki lennossa. Kuva: Janne Riihimäki.


Ohotanlokki toisen kerran Suomessa. Kuva: Janne Riihimäki.


Loppiaisen jälkeen tuli runsas lumisade ja kireät kolmen päivän pakkaset eteläänkin. Niinpä lunta oli parhaimmillaan jo puolisen metriä. Viime päivien lauhat vesisateet ovat kuitenkin ohentaneet lumikerrosta. Leudot säät laukaisivat talvilintujen lauluvireen. Ainakin sini- ja talitiaiset tapailevat jo kevätlaulua citymelodialla. Salon Meritalon museon pihapiiriin ilmestyi loppiaisen jälkeen uudelleen sepelkyyhkyparvi, toivottavasti pysyvät paikalla tulevan viikonlopun pihabongauksessa. Salon erikoisuutena ovat yhä monikymmenpäiset turkinkyyhkyparvet, joita tapaa etenkin keskikaupungilla ja Joensuun kartanon puistossa.


Bongarien kuvaajaryhmä Kuusankoskella.

Laulujoutsenia talvehtii myös sulapaikoissa.




  

sunnuntai 3. tammikuuta 2021

Runsaasti lintulajeja tammikuun alussa

Uusi vuosi pyörähti käyntiin. Lintuharrastajilla vuodenpinnat nollaantuivat, muut pinnat sen sijaan lisääntyvät koko ajan. Joulun jäljiltä tammikuun alkupäiviin asti oli tarjolla ennätysmäärä viivyttelijöitä ja kesälintuja. Leuto sää, plusasteita, paljas maa rannikolla ja saaristossa mahdollisti erikoisia havaintoja. Soidintava lehtokurppa Porissa tammikuun alkuun olisi takavuosina ollut vähintäänkin mahdoton ajatus. Kapustarinnat oleilivat Jurmossa vielä tammikuun ensimmäisenä päivänä ja tänään havaittiin ennätysmyöhäinen keltavästäräkki. Kymmenen aktiivista lintubongaria käväisi Jurmossa nopealla venetaksilla leppoisassa kelissä. Kapustarinta saatiin, ohessa jouhisorsa, kaakkuri, tunturikiuru ja yli sata merisirriä. Aamuhämärissä kylällä lennellyttä suopöllöä emme havainneet. Uutta matoa viritellään jo heti koukkuun keltavästäräkki mielessä. Muista hyönteissyöjälinnuista tiltaltteja lymyilee vielä useassa paikassa.  


Naurulokit talvehtivat Salonjoessa ensi kertaa. 


Nuori naurulokki tarkkailee joelle päin. 


Mantereella riitti päivänpinnakerääjille kiirettä. Jalohaikara veti paljon yleisöä Naantalin Luolalanjärvelle, jossa sitä pystyi bongaamaan kiikarilla pimeälläkin, kunhan vain tiesi, missä puussa valkoinen lintu lepäili. Järvellä pulikoi myös liejukana ja harmaasorsa. Salattuja kaulushaikara- ja kurppahavaintoja tuli tietoon sieltä täältä. Töyhtöhyypät olivat jääneet vuodenvaihteen yli Helsingin Vanhankaupunginlahdelle. Harvinainen talvehtija pikkusirkku käy ruokinnalla Isossakyrössä ja pitkään Riihimäellä viihtynyt töyhtökiuru oli iloinen yllätys, vm. on ollut aikaisemminkin Suomessa vuodenvaihteessa. Jo heti toisena päivänä Inkoon satamasta ilmoitettiin komea koiras punapäänarsku, joka näyttäytyi vain hetken aikaa lapa- ja tukkasotkaparven liepeillä. Helmikuu onkin jo monella ässäkandi. Ristisorsa Varkaudessa on sekin erikoinen ajankohtaan nähden. Useita sinnitteleviä tiltaltteja on yhä maastossa, josta löytyy hyönteisravintoa. 


Sinisorsanaaras on istahtanut kivelle.


Sinisorsat jonossa valmiina pulla-aterialle.

Salossa perinteisillä paikoilla on edelleen bongattavina turkinkyyhkyparvia, keskustan ruokinnoilta löytyy nokkavarpusia ja järripeippoja. Salonjoessa käheä-ääniset nuoret naurulokit talvehtivat ensimmäistä kertaa sulassa ja kalaisassa paikassa. Myös Kokkilassa tapaa talvipukuisia naurulokkeja, niin se vain ajat muuttuvat. Turun puolesta sain vuodenvaihteessa luontokuvan eräältä lintuharrastajalta. Ruostesiiven karvainen toukka ryömi lauhassa säässä. Yleensä niitä nähdään vasta keväthangilla. Myyriä ja hiiriä on maastossa jonkin verran, siksi hiiri- ja sinisuohaukkoja onkin jäänyt meille talvea viettämään. Kuningaskalastajia on jäänyt talvehtimaan hyvän pesimäkauden seurauksena, mm. Strömman kanavalle ja Turun Aurajoelle. Loppiaisena talvi alkaa hiljalleen kiristyä, lämpötila laskee pakkasen puolelle, sisälahdet ja järvet jäätyvät ja maanpinta saa jonkinlaisen lumipeitteen etelässäkin.