lauantai 28. tammikuuta 2012

Pihabongauspäivän antia

Pihabongausviikonloppu on nyt käsillä. Säärintamalla ei ole viime päivinä juuri muutoksia tapahtunut. Pakkasaalto ja heikko itätuuli jatkuu. Pakkaset ovat olleet siedettävissä -10 asteen lukemissa joskin ensi viikoksi on luvassa vieläkin kylmempää. Linnut etsiytyvät nyt mielellään pihapiirin ruokintapaikoille. Tänään lauantaiaamuna tarkkailimme lintuja ensimmäisenä pihabongauspäivänä Salon Moisiossa. Korttelin omakotitaloalueen keskipisteestä hallitsee monta pihaa yhtä aikaa. Kisa meni paremmin kuin viime vuonna, tuloksena 17 lajia ja 258 yks. Parhaimpia havaintoja olivat mm. sepelkyyhky (uusi pihapinnalaji), 3 turkinkyyhkyä, 4 fasaania, 3 mustarastasta, urpiainen, vihervarpunen ja kymmenisen pikkuvarpusta. Tämän aamutarkkailun ulkopuolella samassa paikassa havaittiin lisäksi koiraspeippo ruokinnalla ja 3 ylilentävää räkättirastasta. Yksilömäärältään eniten oli naakkoja. Kaupungilla torin suunnassa ja joen varrella leijaili noin 100 yksilön parvi kirkhakkisia. Valtakunnallisesti BirdLife Suomen tilaston mukaan kolme yleisintä lajivierailijaa näyttivät olleen talitiainen, sinitiainen ja harakka sekä yksilömäärältään talitiainen, keltasirkku ja sinitiainen tässä järjestyksessä. Tuloksia tulee lisää ja huomennakin voi osallistua vielä tunnin mittaiseen pihabongaukseen, ks. www.pihabongaus.fi.

Turkinkyyhky soidintelee jo Salon Moision korttelissa.

Koiraspeippo uhmaa kovia pakkasia erään talon ruokinnalla.

Mustarastaita näkyi Salon pihabongauspaikassani kolme yksilöä.

Muuallakin kuin Salossa lintuja on mukavasti liikkeellä. Uudessakaupungissa aroharmaalokki odottaa helmikuun bongareita ja Paimiossa naaraspukuinen mäntysirkkukandidaatti sinnittelee suuressa keltasirkkuparvessa. Lintuja pöllyttelee ilmaan pari varpushaukkaa. Hiirihaukka kököttää usein ojanreunan savivalleilla päivittäin. Tänään paikalla nähtiin 3 uuttukyyhkyä lennossa. Paimionlahdella on pitkään saalistellut ampu- ja sinisuohaukka. Kovemmat pakkaset ajavat lintuja ulkosaaristoon asti. Jääpeite paksunee ja laajenee koko ajan. Suomeen on ennustettu lauhaa kevättä, mutta lähimmän 10 vrk:n sääennusteet eivät ainakaan siltä näytä. Helmikuu vaihtuu kireissä pakkaslukemissa. Yöt kylmenevät huomattavasti jatkossa.

sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Komeita jääpuikkoja

Viime päivinä on tienvarsien kallioleikkauksiin ilmestynyt komeita ja pitkiä jääpuikkoja. Ne syntyvät veden tippuessa ylhäältä kallionpintaa pitkin, jolloin vesi valuu hitaasti jähmettyen ilman lämpötilan laskiessa nollaan. Jääpuikot venyvät parhaimmassa tapauksessa yli metrisiksi. Koko kallioseinämä voi olla täynnä eripituisia ja -paksuisia sangen teräviä ja alaosastaan kapenevia jääpuikkoja. Luonnon muovaamat jäiset taideteokset ovat upeita näkyjä talvisaikaan. Lämpötilan muuttuessa elävä jäätaide saa aikaan monimuotoisia aiheita, linssejä, puikkoja ja jääkukkia.

Pitkiä jääpuikkoja tien kallioleikkauksessa Kemiönsaaressa. 

lauantai 21. tammikuuta 2012

Talvilinnut lumisissa maisemissa

Lunta on tuprutellut lisää tasaiseen tahtiin. Lumipeite onkin kasvanut etelärannikolta Saloon ulottuvalla vyöhykkeellä 10-20 cm:iin. Maa ei kuitenkaan ole jäässä kuin aivan pintakerroksesta. Samoin rantajäiden päällä velloo ainakin päivisin vesi nollakelien aikana. Valoisan ajan lisääntymisen huomaa jo lintujen käyttäytymisestä. Kaupungissa aamuvarhain kuudelta vielä pimeällä talitiainen aloittaa kevätlaulunsa, varis on aloittanut raakkumisen ja korppi ronkkumisen reviireillään. Fasaanikoiraat tepastelevat pihoissa ja esittelevät värikästä soidinasuaan. Puluparvet leijailevat levottomasti kaupungin yllä ja laskeutuvat hälytyksen jälkeen joko rakennusten katoille tai antenneille. Salon Enolan korttelissa päivystää edelleen kaupungin erikoisuus, turkinkyyhkyparvi, jota tullaan usein bongaamaan vuodenpinnaksi. Harvinaisuuksia ei ole juuri näkynyt tammikuun alkupuoliskon jälkeen. Uudenkaupungin kalasatamassa on viihtynyt aroharmaalokki, Hangossa pitkään saalistellut muuttohaukka, Jämsässä tunturikiuru ja tänään Tampereen kaupungin sulapaikkoihin ilmestynyt allihaahkakoiras.

Fasaanikoiras tarkkailee ympäristöään kaupungin pyörätiellä.

Varis on löytänyt jotakin syötävää joen lumiselta jäältä.

maanantai 16. tammikuuta 2012

Pakkassäät jatkuvat

Aamulla Salossa pakkasta oli yli 14 astetta. Lähipäiviksi onkin luvassa vähän heikompia pakkaslukemia. Samalla myös lumikuurot yleistyvät. Vesistöt ovat jäätyneet lisää, mm. Kokkilan lossin sulalta vesilinnut ovat kadonneet. Viime päivinä jään reunalla kärkkyi vielä varisparvi. Leudommassa ulkosaaristossa majailee yhä vähälukuisia talvilintuja, kuten mustapääkerttu, laulu- ja punakylkirastas Utössä. Metsäinen talviluonto on tähän aikaan vuodesta hiljainen. Yksittäinen palokärki kuikuttelee tukkipuurungon takaa, puukiipijä kiertää spiraalimaisesti kuusta pitkin ylöspäin ja pyy pyrähtää leppäryteiköstä lentoon. Joensuun kartanon mailla Nalle on päästänyt kanalintuja maastoon. Salon Meriniityn pelloilla peltopyyt ovatkin peräisin kasvatustarhoista eivätkä ole siten luonnonvaraisia ja pinnakelpoisia yksilöitä. Fasaaneja tapaa pitkästä aikaa Halikon Asemanseudulla jopa havumetsistäkin, jossa niitä oli varsin paljon 1970-luvulla. Päästäisten ja myyrien jäljet piirtyvät ohueen lumipeitteeseen. Kärppä ja lumikko on seurannut pitkillä loikillaan perässä saaliin toivossa. Viime syksynä pikkunisäkkäitä oli Salon seudulla paljon. Lumikkojen ja kärppien runsastuminen on yleensä merkki pikkunisäkäskantojen hiipumisesta. Pöllökeväästä ei taida tulla kovinkaan kummoista Salon seudulla. Varpushaukat vaanivat taajamissa ruokintapaikkojen pikkulintuja. Saapa nähdä, kuinka paljon niitä havaitaan tammikuun viimeisen viikonlopun pihabongaustapahtumassa. Valo lisääntyy koko ajan. Utsjoella kaamos loppuu ja aurinko näyttäytyy jälleen sielläkin.

Pakkasusvaa auringon noustessa Kemiönsaaren Mainiemessä.
Päivän surullisin luontouutinen oli kahden suden tappaminen Pöytyällä viime viikonloppuna. Siinä yhteydessä kaadettiin luvattomasti pannallinen johtajanaarassusi. Toivottavasti rangaistukset ovat mahdollisimman kovia. Suurella metsästäjäporukalla järki oli varsin kaukana koko toiminnasta. Vihamieliset asenteet suurpetoja kohtaan ovat kuin 1800-luvulta. Vuosikymmeniä metsäluonnossa liikkuneena en ole juurikaan suurpetoihin törmännyt saati sitten, että niistä olisi ollut haittaa tai vaaraa. Eniten ongelmaa on ollut kauriiden ja peurojen yhtäkkinen tielle ponnahtaminen pusikosta ajoradalle, kuinka ollakaan samaan aikaan kun hirven- ja peuranmetsästäjät ovat käynnistäneet jahtinsa. En muista, milloin olisin viimeksi edes hirven nähnyt. Halikossa oli mielenkiintoista seurata yksinäisen suden liikkeitä. Suosittelen lämpimästi kaikille luonnonystäville, että eivät ilmoittaisi ilves-, karhu- ja susihavaintojaan sen paremmin medialle kuin metsästäjillekään. Nämä provosoivat tahot ruokkivat tarpeettomasti joukkohysteriaa ja suurpetovihaa kansan keskuuteen.

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Talvi tuli eteläänkin

Talvi tuli eteläänkin loppiaisen jälkeisenä viikonloppuna lumisateineen ja kovine pakkasineen ainakin muutamaksi päiväksi. Tänään Salossa lämpömittari näytti aamulla -12 astetta ja Pirkanmaalla Akaassa vähän enemmän -15 astetta pakkasta. Puut ja pensaat olivat kauniissa huurteessa, hitaasti vuolaavat ja pienet vesistöt olivat jäätyneet edellispäivän ja yön aikana. Ensi yöksi luvataan sisämaahan noin parinkymmenen asteen pakkaslukemia. Talvehtivat linnut saavat nyt kylmää kyytiä ja joutuvat todella koville. Luonto korjaa armottomasti satoaan. Iltapäivällä Turun Laukkavuoren harjalintu korjattiin käsin talteen eläinhoitolaan linnun kyhjötettyä nälissään rakennuksen alla. Linnun selviytymisen kannalta asiassa tehtiin oikea ratkaisu. Sulat liejukanalätäköt ovat merkittävästi pienentyneet. Hyönteissyöjille lumi ja pakkanen ovat paha yhdistelmä jatkon kannalta. Silti, tänäänkin Lintutiedotuksessa ilmoitettiin vielä töyhtöhyyppä ja virtavästäräkki. Etelä-Suomen tiltaltit olivat pysyneet hengissä ainakin eiliseen asti. Sunnuntaipäivän kuvasato tulee pääasiassa Hämeestä, jossa kuvasin talvimaisemia ja auringonlaskua Akaan Kylmäkoskelta.


Liejukana piileskelee Helsingin Vanhankaupunginlahden ruovikossa.

Akaan Kylmäkosken rannat ovat jo jäätyneet.

Kylmäkosken rantapuut ovat saaneet huurteisen talviasun.

Auringonlaskua Akaan Kylmäkosken Jalantijärvellä.

Täysikuu on noussut esiin metsänrajan takaa pakkaspäivänä.

Iltataivas on muuttunut lilanpunaiseksi maiseman hämärtyessä.

torstai 5. tammikuuta 2012

Keväisen tuntuista menoa

Eilisen vesisadepäivän jälkeen aurinko paistoi keväisesti Salossa. Talitiainenkin innostui jo laulamaan "ti-ti-tyy" -säettään muutaman kerran Salonjoen rannalla. Puolenpäivän aikaan iso valkoinen jalohaikara, seistä jökötti aurinkoa ottaen Nallen Joensuun kartanon pelloilla. Bongarikielellä "jallu" vaihtoi paikkaa kolmesti siirtyen matalalla kohti Viurilanlahden pohjukkaa, raumalaisittain isoa lampea, mistä se hävisi lopulta lounaaseen Halikonlahden rantoja seuraillen ohittaen lopulta Halikon Kokkilan lossin. Edellispäivänä linnusta oli tehty varsin luotettava maallikkohavainto juuri Vartsalan susirajalta. Tämä jalohaikara voisi hyvinkin olla sama lintu kuin mikä oli Kuopiossa vielä joulukuun viimeisenä päivänä.

Aurinko pilkahtelee meren rannalla Hangon Neljän Tuulen Tuvalla.
Keväiseltä tuntuu muutenkin meno, kun tulvia on joka puolella joissa, järvissä ja pelloilla, joista vesi nousee tielle asti. Harjalinnut nokkivat edelleen Turun puolessa löytäen lumettomasta maasta ahkerasti popsittavaa. Loppuviikoksi on vain ennustettu pientä pakkasta, mikä koettelee lintujen selviytymistä. Viime päivinä on havaittu mm. kiuruja, pikkulokkeja, sinisuohaukkoja, tiltaltteja, tuulihaukkoja ym. jotka eivät ole kovinkaan tavanomaisia tammikuussa. Ajat taitavat muuttua jatkossa ilmastonmuutoksen yhteydessä. Uusia ennätyksiä rikotaan jatkuvasti. Sehän sopii mainiosti hektisille lintubongareille.

maanantai 2. tammikuuta 2012

Eka ekaa Utössä

Vuodenvaihteen viimeisenä päivänä matka suuntautui 206.kerran Utöseen. M/S Eivor lähti Pärnäisistä klo 13.00 ja saapui Utöseen illan pimetessä hieman ennen klo 17.00 Aspön jäätyä väliin. Tavarat vietiin nopeasti maitokärryllä Fågelliin ja sen jälkeen ohjelmassa oli kuudelta iltasauna, jonka raumalainen korpraali oli tilannut valmiiksi. Seitsemältä alkoivat varttuneemman saaristoväen iltamat hotellilla Tore ja Timppa -orkesterin johdolla. Ilotulitusten sijaan alkoi valmistautuminen tammikuun ensimmäisen päivän eli eka ekaan lintukoitokseen. Tavoitteena oli nähdä saaressa mahdollisimman monta eri lajia ja ennen kaikkea sellaisia lajeja, joita ei ennen ole tullut vastaan itselleni vuoden ensimmäisenä päivänä. Tämä ajankohta oli kolmas uudenvuodenvastaanottoni Utössä.

Utön uudenvuodentuli majakkamäellä.

1.1.2012 sää oli erinomainen aloitukseen. Vain -1 astetta pakkasta ja tuuli WSW-1 m/s. Päivällä lämpötila kipusi +2 asteeseen ja tuuli kääntyi etelään voimistuen samalla 7 m/s. Pimeän tultua klo 17 jälkeen alkoi voimakas vesisade, jolla ei onneksi ollut enää merkitystä päivän lintuantiin. Klo 9.00-16.00 porukkamme, itse allekirjoittanut, Järvisen Mikko, Laaksosen Juha ja Tenovuon Jorma, havaitsi kaikkiaan 43 lajia. Aamuyhdeksän jälkeen lepikosta hoituivat rastasparvesta laulu- ja punakylkirastas sekä mustapääkerttu museon ruokinnalta. Reippaan kävelymarssin jälkeen kukin suuntasi ajallaan kaukoputkineen luotsiaseman mäen päälle. Merellä oli oikeastaan koko päivän käynnissä huomattavan aktiivinen vesilintumuutto. Tukkakoskelot ja haahkat löytyivät helposti rantavesistä. Merisirriparvi piipersi SE-luodolla, jossa niitä oli 8 yksilöä. Saaren eteläpuolelta löysin uimasta härkälinnun, joka nousi ylös laskeutuen kauemmas itäpuolelle. Sekä kuikka että ennakkoilmoitettu kaakkuri hoituivat allien, mustalintujen ja riskilöiden kera varsin pian. Isommista linnuista Jorma plokkasi 18 linnun kanadanhanhiparven matkaamassa lounaaseen. Joutsenmuutto oli näkyvää ja runsasta, kaikkiaan lähes 200 viuhtojaa matalalla meren yllä. Iltapäivällä Ormskärin merikotkia ihmetellessämme kaukoputkeni kenttään osui viiden joutsenen parvi, 2ad+3juv., jotka osoittautuivatkin arktisiksi pikkujoutseniksi. Linnut matkasivat länteen Kökarin suuntaan. Lyhytkaulaisuus, pieni koko ja tiheät siivenlyönnit kiinnittivät jo kaukaa huomiota. Tämä pikkujoutsenparvi oli Utön 10.havainto lajista ja ensimmäinen talviaikainen havis samalla. Raumalaiselle saatiin Utön pinna ja kirjoittajalle tilattiin pippuripihvi. Oivallista palvelua miehistöltä. Pikkulokkeja ei yrityksistä huolimatta löydetty, vaikka niitä tiedon mukaan Hangon ja Helsingin merialueilla lentelikin. Peräti 24 yksilön muuttava pilkkasiipiparvi lämmitti taas mieltä. Päivästä voisi mainita vielä huuhkajan, kiurun, punarinnan, kaksi peippoa, peukaloisen, 6 kottaraista, 7 pikkuvarpusta ja 55 tilheä.

Merivesi on korkealla. Kuva Eivorin reitiltä Nötön satamasta.

Kun Tenovuon Jormalla oli vieraita, niin Järvisen Mikko naputteli havainnot Tiiraan. Laaksosen Juha tarttui taas mikkiin ja haastatteli eka ekaan tunnelmista kirjoittajaa. Jos on miestä uskominen, niin lähetys tullee ulos perjantaina loppiaisaamuna klo 8.10 alkavassa Ylen Luontoretki -ohjelmassa. Iltasaunan jälkeen oli siis edessä maittava illallinen, josta erityiset kiitokset peltiseppäpatruunalle. Mantereella päivä oli ollut vilkas. Kovat rarit olivat edelleen paikalla, kashmirinuunilintu Hangossa ja harjalintuja kaksin kappalein Paraisilla ja Turussa. Kaulushaikaroitakin nähtiin länsirannikolla. Päivä oli hienosti pulkassa. Lähdimme Utöstä maanantaiaamuna klo 5.30 mantereelle päin. Molemmat harjalinnut olivat yhä maisemissa. Turun linnun kävin pikaisesti katsomassa. Lintu puuhasteli terhakkaasti ojan penkalla töyhtö pystyyn levitettynä räntäsateesta huolimatta. Pimeä, sateinen ja tuulinen päivä ei säihkylintua haitannut. Hangossa olikin sitten tänään jo hiljaisempaa meininkiä.