torstai 31. tammikuuta 2013

Leutoa tammikuun loppua

Tammikuun viimeiset päivät muuttuivat Salossa vetisen loskaisiksi. Suojasäätä, räntä- ja vesisadetta, jäätävän liukasta kuin mikä. Tyypillistä Etelä-Suomen talvisäätä pakkaskausien jälkeen. Helmikuun puolella onkin taas luvassa uudestaan kylmenevää keliä. Viime viikonlopun pihabongauspäivinä lauantai osoittautui anniltaan selvästi paremmaksi kuin tuulinen ja harmaanpilvinen sunnuntai. Salossa Moision korttelista kertyi 16 lajia ja 225 yksilöä, parhaimpina kaksi turkinkyyhkyä ja 12 järripeippoa. Vastoin yleistä linjaa tavallisia varpusia näkyi sinä päivänä paljon enemmän kuin pikkuvarpusia, joiden lajipuhtaita parvia näkee monessa paikassa Salon ydinkeskustan ruokintapisteissä. Halikon Asemalla lajeja ei kertynyt ihmeemmin. Heti seuraavana päivänä lintuja kävi jälleen aktiivisesti pihapiirissä, mm. kolme mustarastasta, kaksi käpytikkaa, pari fasaania, muutamia pikkuvarpusia, töyhtötiainen sekä ylilentävät korppi ja palokärki. Salon Vähäjoella päivystää 40-päinen sinisorsaparvi. Talvilinnut ovat aloittaneet jo laulukauden, talitiaiset tiukuttavat erilaisine muunnelmineen ja tikat pärryttävät aktiivisesti aamusta alkaen.

Sinisorsat odottelevat pullanpalasia Salon Vähäjoen rannalla.

Helmikuun vaihdetta lintubongarit odottavat jo kuumeisesti. Onhan Paraisten Utön kettusirkku edelleen paikalla, samoin Espoon Ämmässuolta löytyi pitkän poissaolon jälkeen taas vanha grönlanninlokki. Vuodenpinnamiehet näyttävät ylittäneen jo 100 lajin rajapyykin. Lintutiedotuksen mukaan aito kesälintu, haarapääsky, talvehtii eräässä sikalassa Nivalassa. Viikonloppuna koetaan juhlatunnelmaa, sillä Helsingissä pidetään järjestyksessään 44. rengastajakokous. Tänä vuonna tulee kuluneeksi tasan 100 vuotta lintujen rengastuksen aloittamisesta Suomessa. Oma panokseni viime vuonna tuotti 873 yksilöä 25 eri lajista yleisellä pesäpoikasluvalla, parhaimpina metso, viitakerttunen ja 46 tuulihaukkaa.

lauantai 19. tammikuuta 2013

Pakkasen loihtimaa taidetta

Etelä-Suomessa koettiin toistamiseen tämän talven kovimpia pakkasaamuja. Eilisaamuinen -22 astetta meni selvästi paremmaksi mittarin näyttäessä Salon kaupungissakin -27,5 astetta. Alavilla mailla lämpötila laski jo -30 asteen lukemiin. Tällaisina heikkotuulisina ja kylminä päivinä ikkunalaseihin muodostui jälleen mitä ihmeellisimpiä ja omalaatuisimpia luonnon muovaamia taideteoksia. Tiheärakeiset, eripituiset ja -paksuiset sekä säännöllisen kuvioiset jääkiteet ja valuvat pisarat muodostavat lasien pintoihin hienoja kuvauksellisia kohteita. Viimeksi näitä kuurankukkia oli havaittavissa etenkin joulupäivänä. Kylmästä säästä huolimatta kannattaa olla kuvaushommissa aamuvarhain liikkeellä, sillä keskipäivän aurinko sulattaa osan taideteoksista.

Usean ikkunaruudun läpi noin 2 metristä otettu kuva.

Pitkää jääkideviidakkoa. 

Maisemataulu pakkasaamuna.

Vesipisaroita valuu alas harmaana verhona.

perjantai 11. tammikuuta 2013

Loppiaisen jälkitunnelmat Utössä

Tiistai 8.1.
Pärnäs klo 8.30. Pimeää, räntäsadetta, +1 astetta ja tuuli SW-10 m/s. Utöhön olivat matkalla mikkeliläisparivaljakko, keskisuomalaiskolmikko ja salolaisista kirjoittajan lisäksi Pasi Airike. Saareen saavuttiin klo 12.30. Taisi olla 225.kerta. Pyhiinvaellusmatkan kohteena ollut kettusirkku oli edelleen paikalla enimmäkseen Tenovuon Jorman tontilla ja kaupan takana. Lyhyen iltapäivän aikana ruokinnoilla käväisi pikkuvarpunen, kolme punatulkkua, tundraurpiainen urpoparvessa, kottarainen, käpytikka ja pari peippoa, itärannassa luotokirvinen ja satamassa kähmyilevä uivelonaaras.

Utön kylämaisemaa loppiaisen jälkeen.

Kottarainen on viihtynyt Tenovuon Jorman ruokinnalla.

Majoituin keskisuomalaisten kovien konkarien (Alen, Kahila, Tuukkanen) kanssa Hannan rauhalliseen, tilavaan ja viihtyisään Luotsimäen kämppään. Hannan kahvilasta saa ostettua paitsi kirjoja myös uusia lintuaiheisia paitoja ja Utön myssyjä ym. Airikkeen Pasi osoitti todellista sissikykyä pystyttämällä teltan. Hyvin kuulema pärjäsi makuupusseilla ja radiolla. Vain kajakki puuttui. Telttailukausi on siis julistetttu avatuksi.

Kovapäisimmät telttailevat Utössä talvellakin.

Keskiviikko 9.1.
Lämpötila sama kuin eilen, pilvistä, sumua, tuuli aluksi lännestä 9 m/s ja myöhemmin luoteesta 7 m/s. Päivän erikoisin havainto oli perhostoukkien runsaus itäniityn lumiläiskillä. Näitä värikkäitä karvaisia toukkia löytyi hyvin pieneltä alalta vähintään 150 kpl. Turkulainen perhosharrastaja Arto Avanto määritti ottamastani kuvasta toukat lajilleen. Kyseessä oli kehrääjäperhonen Euthrix potatoria (heinänorsu). Lintupuolelta havaittiin kestorari kettusirkku, käpytikka, punarinta, kottarainen, 4 räkättiä, noin 40 urpiaista, tundraurpiainen, pikkuvarpunen, punatulkut, peippo, luotokirvinen, pari riskilää, uivelo, 8 tukkakoskeloa, telkkiä ja sinisorsaparvia sekä pari merikotkaa.

Heinänorsun toukkia itäniityn lumiläiskillä.

Torstai 10.1.
Tänään oli todella arktisen hyytävä sää. Äijillä olivat naamat peruslukemilla ja sormet kohmeessa. Lämpötila painui pakkasen puolelle, -2...-3 astetta, pilvistä, tuuli koillisesta 7-15 m/s. Pasi kehui edelleen teltassa olleen lämmintä, vain yöt olivat tuntuneet pitkiltä. Salosta tiedetään muutoinkin tulevan aika ihme porukkaa...Tänään kompattiin ja staijattiin. Kettusirkku näyttäytyi aikaisemmilla paikoilla lyhyesti välillä piileskellen ja toisinaan varsin avoimesti nurmikollakin. Jyväskylän jengi plokkasi aamulla luotsiaseman edustalta sinisorsaparvesta allihaahkanaaraan, joka viipyi paikalla koko valoisan ajan. Aamun kovassa tuulessa vesilinnut olivat vähissä, vain kolme allia, mustalintu, samat 8 tukkakoskeloa, 22 tukkasotkaa (a18p), 110 sinisorsaa ja nyt jo 120 telkkää sekä hämärissä satamassa uiva uivelo. Hotellin länsipuolella liplatteli tavi. Itsekin löysin sentään jotain, kun Kesnäsin itäpuolen luodoilta löytyi piipertämästä 11 merisirriä. Lajista tuli muutamalle jopa elis.

Kettusirkkua nähdään usein oksistossa piileskelevänä.

Ruokinnoilta ja niiden läheisyydestä havaittiin vakiokamaa, käpytikka, pari luotokirvistä, kottarainen, pikkuvarpunen, punarinta, peippo, punatulkkuja, mustarastaita, 6 viherpeippoa ja eilinen urpiaisparvi. Itäniityn ruovikossa lymyili terhakas peukaloinen. Päivän ainoina varislintuina nähtiin 2 korppia. M/S Eivorilla saapui väkeä lisää, Salmi ja everstiluutnantti evp Erkki Kallio, joka seuraavana päivänä hoiti onnellisesti kettusirkun elämänpinnaksi. Iltapäivän hämärässä aika ei enää riittänyt.

Mustarastaita talvehtii Utön ruokinnoilla.

Talitiaiset etsivät maasta ruokaa. Eräällä oli rengaskin jalassa.

Perjantai 11.1.
Tiistaina saapunut koko konkkaronkka lähti aikaisin mantereelle klo 5.30 laivalla. Pimeää ja tuulta riitti aina Pärnäisiin asti, joten mitään havainnointia ei suoritettu jutustelun ohessa. Saaristotiellä Nauvon Prostvikin kylän kohdalla matalalla kaarteli komea 2-kv maakotka. Myöhemmin takaa tullut keskisuomalainen autokunta ehätti myös näkemään tämän linnun.

keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Vuodenvaihteen kolme kovaa

Vaikka vuosi 2013 jo vaihtuikin, palataan vielä vuoden 2012 joulukuun viimeisiin päiviin. Monella lintubongarilla oli mielessä se, siis kettusirkun uudelleen bongaus tammikuun ensimmäisenä päivänä eli bongareiden kesken eka ekaa pinnan hoito. Joulun välipäivinä puhelimet soivat ahkerasti, veneitä varattiin ja majoituksia tiedusteltiin Utöstä. Asioissa oli monta muttaa matkassa. Sää ei suosinut vuodenvaihteen veneilijöitä, sillä lounaistuulta luvattiin 12-14 m/s vesisateen kera. Lisäksi Utön majoituskapasiteetti oli tupaten täynnä uudenvuodenyön juhlijoista. Kettusirkun ohella oli kaksi muutakin kovaa linturariteettia tarjolla, Espoossa mustakaularastas ja Uudessakaupungissa grönlanninlokki. Utöstä majoituksen saatuani ja enemmän eka ekaa pinnoja mielessäni valitsin viime vuoden tapaan jälleen Utön.

30.12. klo 16.30 Pärnäs ja M/S Eivorin kannella. Porukkaa tuli paljon pois ja saman verran oli väkeä menossakin. Sunnuntai-illan pimeydessä matka sujui leppoisasti Jouko Olkion kanssa. Jensen kuulutti komentosillalta klo 19.00 M/S Viking Gracen kohtaamisesta. Tämä alus bongattiin koeajossa aivan lähietäisyydeltä hienossa valaistuksessa, varsinainen neitsytmatka Turusta alkaa 13.tammikuuta. Klo 21 saavuimme Utöhön, jossa lumi oli huvennut vesisateiden myötä olemattomiin. Majoituimme tällä kertaa Hannan vanhempien luokse yläkerran vintille minulle uutena elämyksenä vasta 224.käyntikerralla.

31.12. aloitti uuden ensimmäisen viikon. Tänään piti vain pohjustaa leppoisasti tulevaa huomista päivää. Rauman staijari Mikko Järvinen hoiti iltahuudon. Päivän aikana havaittiin vaikeasti piilotellut ja lyhyen aikaa esillä ollut megarari kettusirkku ja jo kuukauden Knivskärin merimerkeillä viihtynyt muuttohaukka monien muiden ohella. Iltayöstä alkoi varsin rankka vesisade, joka hillitsi tuntuvasti puolenyön paukkujen ja rakettien ampumista majakan luona. Toki hotellin johtaja näytti ensin mallia aiemmin illalla päivällisvieraiden, orkesterin, utöläisten ja bongariyleisön kunniaksi. Uutta vuotta otettiin vastaan iloisesti ja näyttävästi.

Lumi oli käynyt vähiin Utössä. Saari houkutteli matkailijoita.


Helpottuneita lintubongareita, Utön kettusirkku nähty 1.1.2013.

1.1.2013 oli käsillä. Hotelliaamiainen klo 8.30 hoidettiin nopeasti. Sen jälkeen ulos varusteineen hämärän rajamailla. Heikko vesisade ja kova tuuli haittasivat retkeilyä aamun varhaisimpina valoisina hetkinä. Suunnitelmat eivät toteutuneet käsikirjoituksen mukaan. Kettusirkku oli saaressa, mutta tuotti todella tuskaa ja töitä. Se vaihtoi paikkaa ja oli näytillä vain lyhyen aikaa, kunnes kolmas kerta toden sanoi J.Tenovuon ruokintapaikan pensaissa. Saareen oli ehtinyt jo yksi veneellinen bongareita. Kaikki ehtivät näkemään linnun juoksuharjoitusten jälkeen. Eka ekaa pinnat eivät oikein karttuneet, luotokirvinen oli helppo itärannan levävalleilla. Muuttohaukka ja ruokki olisi kelvannut, nämä toki nähtiinkin Utössä, mutta vasta sitten kun Eivor lähti jo saaresta klo 13.15 eikä matkan varrella valoisassa klo 16 asti (Nötö) havainnointi tuottanut muutamaa kaakkuria kummempaa. Aurinkokannella oli bongareita runsaasti. Paljon muualle ei olisi mahtunutkaan, sillä Utöstä tuli 130 matkustajaa ja parhaimmillaan muut välisatamat mukaan laskettuna kippari Jensen kuulutti laivassa olleen peräti 184 henkilöä. Utön matkailun suosio kasvaa. Jos saarta mainostettaisin venäläisille uudenvuoden tulijoille, pitäisi käytössä olla jo Viking Gracen kaltainen alus. Kokemus se tämäkin taas. Illaksi Saloon tultuani totesin päivän olleen pulkassa. Pöllöretkelle ei tarvinnut lähteä.

2.1. vanha grönlanninlokki oli nähtävä. Se lenteli Uudenkaupungin kalasatamassa paikallisena isossa lokkiparvessa ja löytyikin aika nopeasti ja helposti kiikarilla oman näköisenä. Tammikuun ja TLY:n pinna ropisivat lajista samalla kertaa heti aamusta. Salo välietappina ajattelin käydä katsomassa vielä Espoon Eestinmalmin mustakaularastaan, mainetta niittäneen mustarastaspaimenen. Itäinen rastasharvinaisuus ahmi maassa olevia ruokaherkkuja avoimesti ja hyvässä valossa, kunnes häipyi äkkiä omille teilleen klo 13.15 eikä palannut enää pihaan uudestaan klo 14.45 mennessä. Siitäkös lukuisat mustarastaat (vähintään 7 yks.) ilahtuivat ja kävivät kuokkavieraina popsimassa porukalla ruoat parempiin nokkiin. Vuoden alussa kolme kovaa rariteettia oli hoidettu. Kerrottakoon, että kettusirkku oli Utössä tänäänkin paikalla. Venetaksit tekevät hyvää tiliä ainakin loppiaiseen saakka.