tiistai 21. marraskuuta 2023

Talvi kolkuttelee ovella

Sää kylmenee lähipäivinä. Lounaisin Suomi on tosin vieläkin lumeton, mutta joet ja altaat ovat paikoin jäätyneet. Marraskuun alusta puoliväliin saakka tali- ja sinitiaiset liikehtivät vilkkaasti, nyt ruokintapaikoilla meno on hiljentynyt ja vakiintunut. Pikkuvarpusesta tuli oma kontrolli Salon Halikonlahdelta v. 2014 pesäpoikasesta, se taitaa olla ikäennätys tästä lajista! Valkoselkätikkakoiras oli 125.rengastuslajini ja heti perään harmaapäätikkakoiras samaan verkkoon. Molemmat nuoria lintuja. Olipa hieno päivä. Peippolinnuista lähinnä viherpeipot ja tiklit alkavat etsiytyä ruokinnoille, jotka kannattaa aloittaa viimeistään nyt talven ajaksi.


Valkoselkätikkakoiras rengastajan kädessä. 


Harmaapäätikalla on voimakas ääni. 


Vuodenpinnabongareilla on kova vauhti päällä. Kärki on jo 310 lukemissa ja tunturipöllöä on taas toistamiseen tarjolla. Viimeiseltä viikolta on ilmoitettu mustakaularastas Helsingistä, mäntysirkku Kemistä, suula Savonlinnasta ja Suomen myöhäisin sitruunavästäräkki Helsingin Lauttasaaresta. Pöllöjä on ilmaantunut pääkaupunkiseudulle ja lounaisimpaan kolkkaan. Liikkeellä on ollut etenkin hiiri- ja lapinpöllöjä. Myyriä on täällä etelässä niille tarjolla. 


lauantai 4. marraskuuta 2023

Mustaa maata ja pimeää talviajan alkua

Lounaisin Suomi on edelleen lumeton, synkkää ja pimeää vesisadepäivinä. Lapissa taas kovaa pakkasta ja lumisateita. Suomi on pitkä maa. Osa omenapuista, vaahteroista ja hieskoivuista on vieläkin vihreässä lehdessä. Syksy on ollut eriskummallinen. Tätä kirjoittaessani Salon seudulla on jälleen leutoa ja vesisadetta. Yöperhosia on yhä liikkeellä, mm. tunturimittareita näkee istuskelemassa pylväillä ja puiden rungoilla. Lintupuolella marraskuussakin on ollut katsottavaa. Hangossa on viihtynyt tunturihaukka ja Utöhön saatiin uusi laji mandariinisorsa, joka viipyi saaressa vain yhden päivän. Utöstä löytyi heti perään seuraavana päivänä phoenicuroides alalajin mustaleppälintu, kaunis koiras. Kovin linturariteetti ruostesiipirastas löytyi Lapin perukoilta Inarin Ivalosta. Kolmisen viikkoa jäisiä marjoja pihapiirissä mutustellut rastas ei löytynyt enää tänään usean porukan etsinnöissä -20 asteen lämpötilassa. Yhtä salolaista hemmoteltiin elämänpinnalla, itse olin nähnyt lajin kahdesti Suomen maankamaralla. Itäisiä rastasharvinaisuuksia on ilmaantunut muuallekin Lappiin kuten mustakaularastas Sodankylään. Myöhäisiä viivyttelijöitä ovat Huittisten tiibetinhanhi, joka on ollut tänäänkin paikalla, samoin kirjokerttu ja eilen keltavästäräkki Helsingissä. Muista myöhästelijöistä mainittakoon Raision pensaskerttu ekana päivänä. Jurmossa on havaittu lokakuun viime päivinä tuttua rarisettiä kuten harjalintu, ruskouunilintu ja tulipäähippiäinen. Talvilintulaskennat ovat meneillään, reiteiltä voi löytyä jotakin mukavaa. Pihapiirien rasvapötköt houkuttelevat etupäässä sini- ja talitiaisia sekä pikkuvarpusia. Silloin tällöin tulee tikkojakin kuten harmaapäätikka, josta lähtee äärettömän kovat desibelit rengastuksessa, mustarastas tulee hyvänä kakkosena.

 

Ruostesiipirastas Ivalossa. Kuva: Janne Riihimäki.


Harmaapäätikkakoiras rengastajan kädessä.