keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Päiväperhoset käyvät ahkerasti kukilla

Tätä kirjoittaessani sattui yksi pilvisempi ja sateisempi päivä väliin. Lounais-Suomen ja etenkin Kemiönsaaren sateet ovat väistäneet miltei kokonaan viime aikoina. Ilma on ollut kuiva ja pölyinen. Auringon porottaessa kuumasti heikkotuulisina päivinä hyönteisten nestetarve lisääntyy olennaisesti. Perhoset tulevat mielellään hyönteisharrastajien syöttipyydyksille ja käyvät tankkaamassa kukkien mettä tai puiden mahlaa. Useat päiväperhoslajit, jotka aloittavat normaalisti  lentonsa heinäkuun puolella, olivat jo aktiivisesti lennossa kesäkuun viimeisellä viikolla, näistä mainittakoot isoapollot, keisarinviitat, molemmat häiveperhoslajit ja tummahäränsilmät. Keisarinviitta vierailee suo-ohdakkeen kukilla, häiveperhoset viihtyvät tammimäkien hiekkateillä ja tummahäränsilmät runsaskukkaisilla laidunniityillä. Heinäkuun alun lentelijöistä on kuitattu karttaperhosen toisen polven tumma muoto ja laakeilta kallioalueilta hietaheinäperhonen.

Hietaheinäperhonen suurella kvartsilohkareella Utössä.

Pikkuhäiveperhonen hakemassa kivennäissuoloja hiekkatieltä.

Luontoharrastajat ovat huomanneet isonokkosperhosten esiintymisen. Ne vaelsivat hyväkuntoisina Suomeen lähialueilta, havaintoja on tehty runsaasti rannikoilta ja saarista, mm. Kemiönsaarelta, Bengtskäristä, Öröstä, Utöstä, Jurmosta ja Airiston selältä. Aivan viime päivinä vaelluksen vauhti tuntuu jo hieman hiipuneen toki paikallisia yksilöitä on nähtävissä edelleen. Isonokkosperhonen on erityisesti mieltynyt tammen mahlaan, mikä kerää luokseen muitakin hyönteisiä kuten kultakuoriaisia. Viikonlopulla olivat jo liikkeellä kesäpolven sitruunaperhoset. Parittomana vuotena lentävät jälleen metsänokiperhoset runsaslukuisena joukkona. Etelän ja kaakon suunnasta odotellaan uusia lajeja ja vaeltajia.

Isonokkosperhosta on nähty paikoin jopa runsaasti viime aikoina.

Harvinainen tummahäränsilmä elää rannikon laidunniityillä.