Kolmikymppiset hellepäivät alkavat olla toistaiseksi päätöksessään. Aurinko porottaa tosi kuumasti. Nesteet ovat vähissä itse kultakin. Päiväperhoset yrittävät hyödyntää hiekkateiden pinnasta ravinteita ja suoloja. Haihtuvat kuralätäköt vetävät päiväperhosia puoleensa. Juhannuksesta lähtien haapaperhoset ovat lennelleet aktiivisesti etenkin Itä- ja Kaakkois-Suomessa. Myös pihlaja- ja ritariperhosia on ollut liikkeellä mukavasti. Samaa ei voi sanoa rutikuivasta Lounais-Suomesta. Paraisilla on sentään bongattavissa ja kuvattavissa isoapolloja, jotka ovat normaalia lentoaikaa vähän etuajassa. Ohdakkeita on vielä hyvin vähän kukassa, siksi apollot ovat aika levottomia eivätkä pysähdy kuin hetkeksi. Niiden lentoa on kuitenkin upeata seurata. Apollojen seurassa tapaa jo uunituoreita keisarinviittoja ja nokkosperhosia. Helmihopeatäpliä voi niin ikään nähdä hiekkateiden varsilla. Metsän laiteilla tapaa puolestaan ruskeita papurikkoja. Sinistä väriä hohtavat häiveperhoset ovat vasta tulollaan. Hyönteistietokannassa on vasta pari havaintoa. Ilmaa raikastavia sateita odotellaan. Se tekisi luonnolle, kasveille ja hyönteisille erityisen hyvää.
 |
Helmihopeatäplä kuumalla kärrytiellä.
|
 |
Isoapollo kaikessa komeudessaan.
|
