Lokakuun alku tuntui harvinaisen arktiselta Utössä. Kylmä itäkoillistuuli ja vahva korkeapaine pitivät huolen siitä, että ihmeellisillä lintuhavainnoilla ei saaressa juuri herkuteltu. Mantereen aamupakkasia pakoon lähteneet närhet seikkailivat Utössä. Keskiviikon yhdeksän sakista ainakin yksi lintu oli jäänyt saareen rääkymään ja tammenterhoja popsimaan. Seuraavana aamuna nähtiin kolme lintua, kaksi lensi Kattrumpanin ohi Jurmoon yhden jäätyä edelleen Utöhön. Syksyn eka hippiäisuunilintu löytyi koulun läheltä hippiäisparvesta, löytäjänä tietysti Kimmo. Muista mainittakoon neljä kangaskiurua, pari haarapääskyä, pikkusieppo, pikkutikka ja mustaleppälintu. Kulorastaita ja punatulkkuja lenteli pienissä parvissa ympäri saarta. Illalla huuhkaja näyttäytyi pääsaaressakin. Kylmästä viimasta huolimatta aurinko paistoi ajoittain suojaisiin paikkoihin sen verran lämpimästi, että joitakin amiraaleja lenteli saarnien lehvästöissä, heinäsirkkoja ja hepokatteja hypähteli ruohostossa. Koko saaren kohokohtana oli kuitenkin molempina öinä peräkkäin pohjoistaivaalla nähdyt revontulet, jotka olivat parhaimmillaan klo 20.30-22.00. Pitkiä vaakasuoria valokaaria ja pystysuoria kirkkaudeltaan muuttuvia ja nopeasti liikkuvia säteitä, joiden värit jäivät tosin himmeänvihreiksi ja kellertäviksi. Lähempänä keskiyötä Pohjantähdestä suuntautui kaikkialle erityisen näyttäviä viuhkoja. Etenkin keskiviikkoiltana mantereella oli havaittu hienoa väriloistoa, monilla kerrassaan upeita kuvia. Mennen tullen Eivorilla matka taittui reilussa kolmessa tunnissa. Uutta retkeä suunnitellaan...
 |
| Puukiipijät kiipeilivät ahkerasti majakan seiniä pitkin. |
 |
| Auringon laskua Utössä. |
 |
| Amiraaleja lentelee Utössä vielä lokakuussa. |
 |
Varpushaukka väijyy lehvästön suojassa piilossa.
|
 |
| Revontulet iltayöstä 7.10. Utössä. Kuvannut Juha Laaksonen. |
