Tänään oli etelässä vuoden pimein päivä kirjaimellisesti. Talvipäivänseisauksena valoisa aika oli kaikkein lyhimmillään, musta maa, runsas pilvisyys ja ajoittain heikko vesisade tekivät päivästä entistäkin pimeämmän. Joulun valot loistivat sitäkin paremmin tummaa taustaa vasten. Seija-myrskyn tuhoja korjataan metsistä useassa paikassa. Kemiönsaaressa mökillä pari isoa kuusitukkia oli kärsinyt vaurioita, toinen kaatuneena maanpintaan ja toinen katkennut poikki isomman tukin voimasta. Oksat olivat paikoin jopa neljä metriä pitkiä. Näistä oksista sai varsinaisen joulutulen, joka hehkui merenrantaa vasten. Kipinät tai haltiat lentelivät taivaisiin, tulet loimusivat ja kekäleet hehkuivat punaisina. Lämpö tuntui varsin miellyttävältä savupatsaan vieressä. Tontilla oli muutakin elämää, punatulkku, sinitiainen, palokärki, käpytikka, hippiäinen ja kaksi korppia bongattiin työn ohessa. Peurojen jäljet olivat piirtyneet pehmeän hiekkatien varteen.Orava oli repinyt karhuntaljaa esille mökin katon rajasta talvipesäänsä varten. Joulu on melkein jo ovella jälleen kerran.
 |
| Punaisena hehkuva hiillos kipinöi ylös taivaisiin. |
 |
| Joulutulet loimottavat nuotion keskeltä. |
