torstai 25. heinäkuuta 2013

Lämmintä ja sinilevää

Tänään pukkasi lopultakin hellettä Saloon ja mikä kummallisinta, sadetta ei saatu iltatorin aikaan. Toissayönä oli täyskuutamo, joka loi tunnelmallisen kuunsillan veden pintaan. Seuraava yö eli eilinen olikin taas pilvinen. Yöperhosten lentelyyn kummallakaan säätyypillä ei kuitenkaan näyttänyt olevan suurtakaan eroa. Kun tuuli tyyntyi ja lämpötila kohosi, oli tänä aamuna Kemiönsaaren rannoille ilmestynyt nopeasti laaja sinilevälautta. Koko rantavesi oli kauttaaltaan vihreän levämassan peitossa. Aina kun lämpimällä ilmalla heikko virtaus käy pohjoisen suunnasta Halikonlahdelta päin, alkaa sinilevää muodostua. Etelänpuoleiset tuulet sekoittavat pintaveden ja hajoittavat sinilevää. Nykyään sinilevän esiintymisestä on tullut jokavuotinen ilmiö niin Kemiönsaaressa kuin Salossakin heinä-elokuun helteillä.


Kuutamoyö Kemiönsaarella taustana Perniön Matildedal.

Vihreää sinilevää velloo pintavesissä.
 
Harmaahaikarat ja räyskät kiertelevät äänekkäästi merenlahdissa ja salmissa. Nuoret kalatiirat ovat kokoontuneet parveksi Kokkilan lossin kala-apajille ennen huomaamatonta poismuuttoaan. Kesäisen helteinen sää sai tervapääskyt kirskumaan ja vinhasti lentämään parvessa kaupungin yllä. Isot pääskynpojat tippuvat kerrostalojen räystäiltä ennen aikojaan. Tänään sain nostaa katolle jo toisen poikasen. Sekä punarinnalla että talitiaisella oli myös poikasia pesässään. Heinäkuun aikana kesän 1000.rengastuksen raja ylittyi kirjosiepolla. Luku on tällä hetkellä ennätyslukemissa 1043, kun uusia pesyeitä ei ole enää tiedossa.