perjantai 31. toukokuuta 2013

Utön sumua ja haahkan poikasia

Utön retkijaksoon 28.-30.5. sisältyi miellyttäviä luontohetkiä, vaikka linturariteetteja ei enää löytynytkään. Koko viikon itätuuli puhalsi viileästi ja sumua oli haitaksi asti, toki välillä näki hyvinkin eteensä. Koulun ja lepikon loput kottaraisrengastukset hoidettiin tulopäivänä, saldoksi tuli kaikkiaan 62 yksilöä 12 pöntöstä. Ilmassa lenteli runsaasti karvasääskiä, niitä kottaraisemot nokkivat vuoroaskelin heinikosta ja veivät äänekkäille poikasilleen suupielet täynnä jatkuvaa syöttöä. Todettakoon, että rantaviivassa pesii paraikaa mm. tylli ja lapintiira. Siksi ohjeistusta ja lintujen pesimärauhaa on ehdottomasti noudatettava tulevia turisteja silmällä pitäen. Itäniityn heinikko polkuineen oli suurien karvaisten kehrääjäperhosten, heinänorsujen toukkien valloittama. Poluilla oli suorastaan vaikea kulkea tallaamatta useita satoja karvamatoja varsin pienellä ydinalueella. Toukat olivat hakemassa selvästi koteloitumispaikkaa. Aikaisemmin en muista nähneeni tällä perhoslajilla näin massiivista toukkaesiintymää Utössä kuin mitä tänä keväänä on ollut.

Utön kyläraittia reunustavat kukkivat voikukat.

Haahkapoikue satamalahteen kerääntyneenä. 

Lapintiiran munapesä rantakalliolla.

Keskiviikkoaamuna viitasirkkalintu, saaren kahdeksas, lauloi koulun niityllä ja lepikon laidalla lyhyitä pätkiä. Kesäpukuinen 2-kv mustaleppälintukoiras ilman valkoisia laikkuja viihtyi kaupan kulmilla ja kyläaukiolla. Idänuunilintuja lauloi siellä täällä. Merellä oli vauhdikasta arktikaa, pääosassa muutama tuhat sepelhanhea, näiden säestäjinä valkoposkihanhet, tundrakurmitsat ja kuikkalinnut. Pari suopöllöä ja nuolihaukka löytyi paikallisina. Noin parikymmentä eri-ikäistä merikotkaa patsasteli luodoilla. Yhteistuumin haahkan poikaset pudotettiin pelistä pois. Luotsiaseman edustalle kokoontuneesta haahkalautasta ei jäänyt jäljelle ainuttakaan poikasta merikotkien teurastuksen jälkeen. Sen sijaan koulun lahden kivikossa ja satamalahdessa lymyilleet poikueet selvisivät paremmin joukkotuholta. Harmaa- ja merilokit osallistuivat myös poikasjahtiin vuorotellen kotkien ohella. Koirashaahkat olivat kerääntyneet usean tuhannen yksilön parveksi Utön eteläpuolelle horisonttiin. Luotsiaseman hietikolla viivähti etelästä tullut vaeltaja, kirjavanvärinen ohdakeperhonen.


Auringon nousu on vaikuttava näky ulkosaaristossa.

Keltajalkainen "omissus"-tyyppinen harmaalokki.

Ohdakeperhonen, etelän vaeltaja, lepoasennossa luotsimäellä.

Torstai oli selvästi heikkotuulisempi päivä. Sumu pysyi sitkeästi Utön päällä. Mantereen helteistä poiketen lämpötila oli vain niukasti +10 asteen yläpuolella. Hysyjä oli tullut lisää, lähinnä lehtokerttuja, kerttusia ja kultarintoja suhahteli lehvästöjen kätköissä. Pari komeaa kirjokerttua lauloi itäniityn reunoilla tykkikallion alla. Aamuyöstä koulun niityn yllä puolestaan pyrähti lepakkolaji hyönteispyynnissään. Tänään oli aikaa ihmetellä kasvimaailmaa, kukkivia keto-orvokkeja, ruohokanukoita ja rannoille nousseita morsinkoja.

Ristilukin pyyntiverkko itäniityn sumussa ja kosteudessa.

Majakka päivänvalossa kappelilta kuvattuna.

Keto-orvokit kukoistavat kallion raoista.