sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Hyvää Joulua Tallinnasta lukijoilleni!

Lauantaina 22.12. M/S Star lipui Helsingin Länsisatamasta kohti Tallinnaa, entistä Rääveliä. Suomenlahti oli jäätön, pakkanen paukkui varsin kireästi -14 asteen lukemissa. Se ei haitannut joulunalun viettoa. Parin tunnin seilaamisen jälkeen jalat koskettivat Tallinnan maaperää. Kun satamakuviot maistiaisineen oli suoritettu pohjan puhurissa, punainen nenänpää osoitti kohti Vana Tallinnaa. Jouluvalojen loisteessa keskiaikaisten muurien sisällä olotila tuntui selvästi lämpimämmältä. Olisi voinut luulla, ettei pimenevässä joulunajan illassa ole enää mitään luonnosta kommentoitavaa, mutta toisin kävi. Raekoja platsin eli Raatihuoneen torilla ja aukiolla kauniisti valaistun joulukuusen juurella varpusparvi hääri vilkkaasti jouluturistien joukossa, samoin hämärillä kujilla mustarastaat pomppivat markkinakojujen nurkilla aktiivisesti. Olde Hansan soihtujen loimussa ja musiikin tunnelmassa naakat vartioivat tornien luukuista linnan näkymää. Keskiyöllä todellinen yllätys oli talitiaisen kohtaaminen kadun varrella. Lintu etsi lumen pinnasta ravintoa kuin päivällä konsanaan. Valojen paljous on kaiketikin sekoittanut tiaisen rytmin. Pakkanen on voinut myös pakottaa linnun jatkamaan ravinnon saantia vuorokauden ajasta huolimatta. Varsin hyytävässä viimassa oli hyvä rentoutua lepopaikassa. Tähän antoi hyvät mahdollisuudet hotelli Bern vanhassa kaupungissa osoitteessa Aia 10. Vaikka itse hotellirakennus ei komeudellaan häikäissyt, oli sen sijainti, palvelutaso, ruoka ja henkilökunta todella kehumisen arvoisia. Luvalla pyysinkin sievän tallinnalaistytön kuvaa julkiseen blogiini. Tarjouksestahan ei siis voinut kieltäytyä:)

Olde Hansassa voit kokea tunnelmallista keskiaikaa.
 
Mustarastaskoiras pörhistelee Tallinnan pakkasissa.

Tallinnan Raekoja plats jouluvalaistuksessa.

Sunnuntai 23.12. jouluaatonaattona koettiin talvipäivänseisauksen jälkeistä valostuvaa aikaa. Maailmanlopun varapäivä ei saanut tuulta purjeisiin. Puolikuutamon himmentyessä kapeat kujat alkoivat täyttyä linnuista. Puluparvet ja naakat pyrähtelivät rakennusten edustoilla, varikset lensivät ylitse, yksinäinen sinisorsa taaperteli maassa ja lokit kiertelivät satama-altaasta käsin vanhan kaupungin yllä. Suurin osa lokeista oli harmaa- ja kalalokkeja kuin myös kirkuvia naurulokkejakin. Mustarastailla oli selvät vakioreviirit. Eräskin koirasyksilö värjötteli hotellin rapun edessä nokkien nokista lunta höyheniä pörhistellen. Niukkuudesta apetta oli siis saatava. Kotimaan kamaralla mustarastaan serkku mustakaularastas viihtyi Suomenlahden pohjoispuolella kuin myös yhä Saaristomerellä Utön kettusirkku, jonne bongaajia näyttää riittävän joulun välipäiviksikin. Paremmat sapuskat Suomessa onkin, sinne kannattaa lentää kauempaakin. Ja itse kirjoittaja suuntasi myös jouluaatoksi M/S Superstarin siivittämänä Suomen Saloon. Pian koittaa joulurauha kaikille eläimille ja olennoille. Tallinnassa ilotulitteista saatiin jo esimakua. Häid Jõule ja Head Uut Aastat!

Cris Krepp piti huolta Utön bongarin viihtyvyydestä hotelli Bernissä.

Vana Tallinn satamasta nähtynä jouluaatonaattona.

Tallinnan satama-altailla voi bongata useita eri lokkilajeja.