Vaikka toukokuu vaihtui, on kevätsää jatkunut yhä viileänä. Joissakin paikoissa koivujen lehdet ovat sentään jo hiirenkorvalla ja voikukkia on alkanut ilmestyä rakennusten kivijalkojen tyvelle. Mukulaleinikki- ja kiurunkannusmatot ovat valloittaneet korttelipuistot, lehdoissa valkovuokot ovat parhaimmillaan. Perhosia on varsin niukasti liikkeellä, nokkosperhosia lentelee pelloilla ja pihapiireissä, yöperhosista värikkäät kirjokehrääjät pöristelevät kevätyön pimeydessä. Öiseen aikaan on ollut vielä pakkasta, mikä on hidastanut tuntuvasti hyönteissyöjälintujen tuloa. Ainoastaan västäräkkejä on normaali määrä ajankohtaan nähden, mutta esimerkiksi kirjosiepot, uunilinnut, kertut ja kerttuset puuttuvat täysin. Haara- ja räystäspääskyjäkin on nähty Salon Halikonlahden altailla vain muutamia. Joitakin kymmeniä pikkulokkeja lepattelee kakkos- ja kolmosaltaan yllä. Kaulushaikarat puhaltelevat järvien ruovikoissa. Suuret hanhimassat kiertävät lietteitä, laidunmaita ja peltoja. Viime päivinä sepelrastasmuutto on vilkastunut. Pikkurarilistalta on kuitattu useissa paikoissa kyhmyhaahka, mandariinisorsa, arosuohaukka, kiljukotka, harjalintu ja sitruunavästäräkki vain mainitakseni. Kunnon kuukausipinnaretkeilyä aiheutti Vaasan kaupungin nurmikoille tipahtaneet kaksi tiibetinhanhea. Bongarit ovat valppaina, josko hietakurki tai liitohaukka saapuisi Suomeen. Odotettavissa olisi melkoinen kansanryntäys, jälkimmäinen olisi uusi laji maallemme. Baltiasta ei ole enää pitkä matka tänne.
Vaasan tiibetinhanhi lumisella nurmella.
Kuva: Jari Nummelin.
 |
| Mandariinisorsa on jälleen Vantaalla. Kuva: Jari Nummelin. |
