tiistai 22. syyskuuta 2020

Lapin ruskaretkellä

Syyskuun alkupuolisko on parasta aikaa nauttia Lapin värikkäästä maisemasta. Maaruska hohti kauniin punaisena loistona erityisesti Saariselällä ja Luostolla. Juolukat ja mustikat olivat saaneet punaista värisävyä. Koivun ja haavan lehdet havisivat tuulessa keltaisissa väreissä. Pihlajissa oli paikoin runsaasti marjoja, joihin marjalinnut, taviokuurnat, tilhet ja rastaat, eivät olleet juurikaan koskeneet. Todella pitkällä autojunalla Tampereelta Rovaniemelle ja ajo omalla autolla Inarin Kaamaseen teimme pidennetyn viikonloppuretken jo varsin kylmänoloisessa säässä. Tiaispönttöjä vietiin samalla maastoon kymmenkunta. Jos lapintiaisen haluaa pönttöön, on se mieluummin sijoitettava luppomännikköön. Kiilopäällä oli autoja parkissa ennätysmäisen paljon, ihmiset olivat vaelluksella maastossa nauttien hienoista ruskamaisemista.  

 

Ruskamaisemaa Sodankylän Luostolla.

 

Juolukan ja mustikan lehdet hehkuvat punaisissa väreissä.

 

Syksyn värejä Inarin Kaamasessa.

 

Majoituimme Inarin Neljän tuulen tuvalle, jossa emäntä toivotti meidät jälleen tervetulleeksi. Linnut ruokailivat vilkkaasti lintulaudoilla ja rasvapötköillä. Paikalla oli ainakin 5 kuukkelia, kaksi renkaatonta lapintiaista, kolme hömötiaista, 40 talitiaista, kuusi varpusta, närhi (harvinainen vieras näinkin pohjoisessa), pari punatulkkua (toinen nuori emolta kerjäävä yksilö), ainakin 60 järripeippoa sekä pieni parvi urpiaisia ja viherpeippoja. Vilskettä riitti hämäriin saakka, sillä kuukkelit, lapin- ja hömötiaiset olivat vieläkin ruokinnalla klo 19.40. Yöstä oli tulossa kylmä liki nollan pintaan. Todettakoon, että edellisenä yönä Kaamasessa oli leiskunut revontulia, joita emme valitettavasti matkallamme nähneet. Olisi pitänyt valvoa aamuyölle. 

           

Rengastettu lapintiainen rasvapötköllä.

Kuukkelit ovat keskittyneet ruokailuun.


Hömötiainen on käynyt kaikkialla harvalukuiseksi.

Seuraavana aamuna olikin todella hyisevän kylmää, lämpötila vain +2 astetta. Hallamittari kökötti kuitenkin majatalon seinustalla. Yksinäinen nuori taviokuurna näyttäytyi heti aamusta klo 6 alkaen ja vihelteli myös pienen tovin. Kuukkelit tulivat ruokinnalle myös heti aamuhämärissä. Närhi näyttäytyi niin ikään aamulla uudestaan harakan tarkkaillessa taustalla tilannetta. Lapintiaiset nokkivat rasvapötköä, nyt oli puolestaan renkaallisia lintuja näkyvissä. Meidän oli jatkettava aamupäivän jälkeen matkaa etelään päin. Kaunispäällä saimme kokea ensimmäisen lumipyryn, joka vaihtui räntäsateeksi Saariselällä. Onneksi sade muuttui lopulta vesisateeksi ja loppui iltapäivällä ennustetta aikaisemmin. Luoston maisemat olivat komeita. Paikka oli verraten rauhallinen. Viimeisenä päivänä kävimme Pyhä-Luostolla luontokeskus Naavassa ja vierailimme pienissä butiikeissa. Matka jatkui takaisin kohti Rovaniemeä, jossa kulutimme aikaa kaupoissa ennen iltajunan lähtöä. Napapiiriltä lähti mukaan tuliaisiksi edulliseen hintaan laadukas Marttiinin puukko.