Kaiken kiireen keskellä Utön matka toteutui lopultakin, alkuvuosihan menikin Jurmon karikukkoa bongatessa. Lyhyt viikonloppuretki varsinkin lauantain osalta oli aika ajoin tiheään sumuinen. Pääsin vielä tuloiltana nauttimaan löydetystä sepelsiepponaarasta, joka saalisteli aktiivisesti koulun pihan reunamilla lehtipuiden latvoissa. Seuraava aamu alkoi niin ikään tyynessä sumusäässä, mutta taivas repeili kuitenkin aamukahdeksaan mennessä niin paljon, että merelle näki hyvin staijata. Arktikaa havaittiin mm. alleja, kuikkia, mustalintuja ja valkoposkihanhia. Myöhäisiä merisirrejä nähtiin kymmenittäin, viiden parvi pohjoissataman luodolla. Hylkeet köllöttelivät puolestaan kaukana lounaispuolen luodolla. Muista mainittakoot paikalliset ruokit ja merikihut. Hyönteissyöjälintujen määrissä oli tapahtunut suuri kato edellispäivään verrattuna. Herne- ja mustapääkerttuja lymyili pensaissa, punarintoja oli ajankohtaan nähden vielä runsaasti, itärannalla pomppi värikäs sinirintakoiras. Käenpiiat kuikuttavat saaressa aamuvarhaisesta myöhäisiltaan asti. Kottaraiset kantoivat ruokaa poikasilleen. Keto-orvokit kukkivat kallioiden rinteellä äitienpäivän kunniaksi.
 |
| Haahkakoiraat mölyävät rantavesissä. |
 |
Käenpiika kuikuttaa näkyvällä paikalla.
|
 |
| Saari oli pitkään paksun sumun peitossa. |
 |
| Keto-orvokit kukkivat äitienpäivänä. |
