sunnuntai 22. heinäkuuta 2018

Värikkäitä päiväperhosia

Sunnuntaiaamun pilvisyyden hälvettyä aurinko alkoi jälleen paistaa kirkkaalta taivaalta ja kuumuus tuntui paahteiselta. Päiväperhoset vierailivat ahkerasti kukilla ja etsivät mettä ahdekaunokeista ja ohdakkeista. Paraisilla jo lähes kuukauden lentäneet isoapollot eivät ihmisestä paljoa välittäneet, perhosia sai kuvailla kosketusetäisyydeltä ja ne pysyttelivät aika hyvin paikoillaan tuulettomilla tien varsilla. Keisarinviittoja näkyi arviolta satamäärin niin koiraita kuin naaraitakin sekä yksi valesinamuoto. Kesän tummat karttaperhoset vierailivat putkilokasveilla ja ohdakkeilla. Neito- ja sitruunaperhoset säestivät muita päiväperhosia. Pikkuhäiveperhosia paistatteli hiekkatiellä ja tammen rungolla, kunto oli jo vähän rapistunut. Pienemmistä päiväperhosista kangassinisiipiä oli paljon, pari valkotäpläpaksupäätä ja puolisen tusinaa tummakirjosiipeä piipahti kärrytien varsilla. Perhosretken päätteeksi bongasin Turun Ruissalossa jalava- ja tamminopsasiipiä heinäisellä ohdakeniityllä.


Keisarinviittakoiras komeudessaan.

Keisarinviittanaaraan tumma valesinamuoto.

Normaalinvärinen keisarinviittanaaras.

Keisarinviitta eksyksissä, onneksi on apu lähellä.

Isoapollo paistattelee siivet levällään.

Isoapollo vierailee ahkerasti ahdekaunokin kukilla.

Isoapolloa tapaa erityisesti Paraisilla.

Karttaperhosen tumma kesäpolvi.

Pikkuhäiveperhonen viihtyy maassa hiekkateiden varsilla.

Valkotäpläpaksupää aterioi aamuauringossa.