Kalenterivuoden vaihduttua tammikuun ensimmäisenä päivänä lintuharrastajat olivat sankoin joukoin liikkeellä. Pinnatilastoja kaunisteltiin tarkoin suunnitelluilla retkillä. Jokainen minuutti oli tärkeä ehtiäkseen mahdollisimman moneen paikkaan. Aktiivisimmat bongarit olivat jo aamuvarhaisella pimeään aikaan Keski-Suomen Pihtiputaalla katsomassa Jopeksi ristittyä kattohaikaraa. Hyvästä ruokatarjonnasta huolimatta alkuvuodeksi luvatut kovat pakkaset tulevat koettelemaan linnun sietokykyä. Viime vuoden puolella Heinolan Kirkkolammen sinisorsaparveen oli jälleen lyöttäytynyt lapasorsa, joka olikin paremmin hoidettavissa pitkin päivää. Samoin Helsingin Talin liejukana oli nähtävillä katuvalojen vielä palaessa. Helsingin Fastholman valkopäätiainen oli sekin paikalla. Sitä käytiin katsomassa ja useat kymmenet ruksasivat sen listoilleen. Nykytiedon vallitessa lintu on kuitenkin selvästi risteymä. Vaihteluista ja roduista huolimatta kuvissa edes uloin pyrstösulka ei ole kuin toisesta höydystä osin valkoinen. Käsisiiven peitinhöyhenissä on myös ristiriitaisuuksia. Niin tai näin, monia muita lintuja ehdittiin nähdä pimeään asti. Pöllöjä oli tarjolla niille, joiden aikataulut ja reitit sopivat ohjelmaan. Nopeimmat ehtivät havaitsemaan yli 40 lintulajia varsin mukavassa poutaisessa pakkassäässä. Vuodenpinnat nollautuivat, mutta kuukausipinnat lisääntyvät koko ajan. Parhaimmat hätyyttelevät jo 200 rajapyykkiä tammikuussa ja 170 lukemaa uudenvuodenpäivänä. Vuosikymmeniä sitten tällaisista lajimääristä tuskin osattiin edes uneksiakaan. Tiedonkulku on nykyään myös tehokkaampaa kuin ennen. Leudommat alkutalvet pitävät jatkossakin huolen siitä, että lintubongareilta eivät lajit tule loppumaan.
 |
| Uudenvuodenpäivänä Pihtiputaan kattohaikara "Joppe" keräsi runsaasti autokuntia ja katsojia ympäri Suomea. |
