lauantai 11. toukokuuta 2013

Lämpimät kevätpäivät ovat vauhdittaneet luontoa

Viikolla on saatu nauttia harvinaisen lämpimistä kevätpäivistä ainakin Lounais-Suomessa. Silloin kun aurinko on paistanut, tuuli puhaltanut etelästä ja lämpötila käväissyt sadekuurojen jälkeen liki +20 asteessa, luonto on kirinyt vauhdilla myöhäistä saapumistaan pitkän lumitalven jälkeen. Tiaisten muninta on alkanut, osalla korpeista on jo lentopoikaset, sen sijaan pöllöillä on vasta hyvin pienet poikaset. Teeret ja metsot käyvät soitimella, hyönteissyöjälintuja, mm. kerttuja, kerttusia, sieppoja ja uunilintuja saapuu maahamme päivittäin, kevätkasvien kukkaloisto on parhaimmillaan ja päiväperhoslajisto monipuolistuu.


Koivunlehdet hiirenkorvalla Salon Halikonlahden altailla.

Halikon Vaisakon suojeltua lehtoa peittää värikäs vuokkomatto.

Käen kukunnan lomassa satakieliä lauleskelee erityisen runsaasti aivan Salon ydinkeskustassakin, lähimmät hotelli Cumuluksen ja Rikalan terasseiltakin kuultavina. Leppälinnut lurittelevat aamuyöstä talojen antenneilla ja pihapuissa turkinkyyhkyjen naukuessa lähikortteleissa. Keltaiset isot jalokiurunkannukset kukkivat talojen kivijalan tuntumassa. Halikon Vaisakon luonnonsuojelualueella kevätkukkien lajikirjo on moninainen. Lehto on värikkään kaunis. Sieltä löytyy kukkivina kelta-, sini- ja valkovuokot, imikät, käenrieskat, mukulaleinikit,  kiurunkannukset, rentukat ym. Tänään silmiini osui erikoinen näky: kelta- ja valkovuokon risteymiä, eräässä keltavuokkorykelmässä kasvoi väriltään vaaleankeltaisia valkovuokon korkuisia kasveja, joilla oli kuitenkin keltavuokon lehdet, kukkien terälehtiä oli kuusi keltavuokon viiden sijaan. Tällaiset risteymät ovat harvinaisia luonnonoikkuja. Tuomet, koivut, kuusamat ja paatsamat alkavat lehdittyä hyvää vauhtia. Kielon ja sudenmarjan alut nousevat maaperästä muiden ruohovartisten tavoin. Voikukat kukkivat jo monin paikoin vehreällä nurmikolla. Raidan kukat vetävät puoleensa kimalaisia.


Harvinaisia luonnonoikkuja kelta- ja valkovuokon risteymiä.

Keltavuokkoja tapaa Halikon Vaisakossa ja Turun Ruissalossa.

Päiväperhosista kangasperhoset ovat kansoittaneet kalliomäet ja kankaat. Ne pyrähtelevät tuon tuostakin oksalta toiselle tai kisailevat usein toistensa kanssa palatakseen samaan paikkaan takaisin. Vaaleansiniset paatsamasinisiivet viihtyvät kaikkein lämpimimmillä paikoilla poluilla tai rämeen reunoilla. Neitoperhoset käyvät leskenlehtien ja raidan kukilla, joissa myös vierailee risaisia nokkosperhosia. Kedoille ja niityille on ilmaantunut valkoisia lanttuperhosia. Sitruunaperhoset kirmailevat metsän reunoissa. Kevään ensimmäinen karttaperhonen on jo bongattu Salossa. Toinen päivän yllätys oli amiraalin löytyminen valoisalta polulta Halikon Vaisakossa. Kyseessä on etelästä tullut varsin varhainen vaeltaja Baltian lämpöputken mukana. Amiraali ei kykene talvehtimaan Suomessa jatkuvan ravinnonhaun vuoksi. Talvihavaintoja on tehty meitä lähinnä Etelä-Ruotsista.

Pystykiurunkannus kukkii kedoilla ja lehdoissa.


Kevään ensimmäinen amiraali, etelästä tullut vaeltajaperhonen.