Takatalven tuntua Utössä

Torstaina 29.3. oli alkamassa lyhyehkö retki Utöseen. Kolea luoteistuuli puhalsi, taivas oli puolipilvinen ja lämpötila +4 astetta. Matkasin Mikko Holvitien, Ilkka Saarenpään ja Jurmoon menneiden Arto Kalliolan ja Juhani Virtasen hyvässä seurassa. Matkalla emme nähneet mitään kummempia lintuja. M/S Eivor oli perillä Utössä klo 15.30. Kuudesta allihaahkasta ehdimme nähdä yhden naaraspukuisen luotsiaseman edustalla, tosin sekin ainoa hävisi illan kuluessa tuulen samalla tyyntyessä. Illan tunteina havaitsimme saaresta nokkavarpusen, kangaskiurun, tiklin, kolme tylliä ja hämärissä sarvipöllön. Sauna ulkosaaristossa teki flunssaisille miehille hyvää. Gamlingarna ja Meri lähtivät perjantaiaamulaivalla mantereelle.

Kesnäsin kärjen eteläpuolelta muuttaa paljon vesilintuja.

Perjantain vastainen yö valkeni pakkasessa, maa oli aamulla kuurassa. Päivällä lämpöä oli pari plusastetta, sää varsin pilvinen ja tuuli edelleen luoteesta ja pohjoisesta 4-5 m/s. Myöhemmin saapui vesi- ja räntäkuuroja, joten muuttosää oli kehno. Vain merellä oli jonkinlaista vesilintuliikehdintää. Haahkaparvia velloi edestakaisin saaren eteläpuolella ilman parempia löytöjä. Mustalintuja ynnäsin ainakin 125 yksilöä, alleja oli satakunta ja ruokkeja laskettiin vähintään 45m, joista kolmen sakissa muutti yksi etelänkiisla itään klo 8.15. Muista vesilinnuista mainittakoon 40 tukkakoskeloa, 6 ristisorsaa ja lapasotkanaaras. Mörttilän takaisella luodolla pulisi yksi kukkoteeri, sittemmin niitä oli nähty kaksin kappalein. Merikotkia seilasi kahdeksan ja niistäkin puolet istuskeli lounaispuolen linjataulun päällä. Mikko havaitsi muuttavan oikean kuovinkin kottaraisten lirputuksista huolimatta. Muista kahlaajista lista täydentyi taivaanvuohella, neljällä muuttavalla töyhtöhyypällä ja eilisillä kolmella paikallisella tyllillä. Iltapäivän puoli viiden erikoisin tapahtuma oli sekä ruskosuo- että sinisuohaukkakoiraan nopea saaren ohitus ja katoaminen samalla minuutilla. Saaressa havaittiin lisäksi yksi muuttava kulorastas ja paikallisesta poppoosta 2 kangaskiurua, 2 pikkuvarpusta, 2 hemppoa, pajusirkku, tikli, rautiainen ja noin 200 peippoa koulun ja Lumijärven ruokinnoilla. Varsin köyhän saaren väriloistoina kukkivat valkoiset lumikellot ja keltaiset talventähdet.

Talventähti on aikainen kukkija, joka menestyy Utössä.

Lauantaiaamuna muutto oli eilistäkin surkeampaa. Ehdin havainnoida luotsiasemalla vain tunnin ajan, mutta se kertoi paljon päivän annista. Ruokkilintuja ei näkynyt lainkaan, mustalintuja liikkui vähäsen ja haahkoja oli kerääntynyt rantavesille eilistä enemmän. Hotellilla pyöri yksi kangaskiuru. M/S Eivor irtautui laiturista klo 8.29, sitä ennen havaitsimme neljä saaren päällä lentänyttä sepelkyyhkyä. Minä ja Ilkka jätimme saaren, Mikko jäi ainoana pitämään yllä sotilaallista järjestystä. Tässä yhteydessä haluan myös korostaa, että Kesnäsin eli eteläkärjen rantaviivat samoin kuin itäranta ruovikkoineen on syytä rauhoittaa kokonaan retkeilyltä, kuvaamiselta ja turhanpäiväiseltä seisoskelulta, joilla ei voiteta mitään, haittaa lintujen pesinnälle, ruokailulle ja lepäämiselle aiheutuu sitäkin enemmän. Utöläisten toivomuksia on syytä kunnioittaa retkikuntien lisääntyessä ja aktivoituessa kevään sesonkiaikana.
Maaliskuun viimeisen päivän avainsana oli jalohaikara. Sellainen nähtiin Ahvenanmaalla Jomalassa ja aamulla Paimionlahdella, ilmeisesti vm. huomattiin uudestaan m/s Eivorin komentosillalta iltapäivällä lentävänä Nötön yli Aspön suuntaan. Eipä tullut meidän näköpiiriin missään vaiheessa. Olimme nimittäin Pärnäisissä jo klo 11.45 reilun kolmen tunnin matkan jälkeen, kun emme pysähtyneet mihinkään muuhun satamaan! Koko laivamatkan aikana emme havainneet mitään mainittavaa yhtä lentävää silkkiuikkua ja muutamaa merikotkaa lukuun ottamatta, niin tyhjää Saaristomeri oli. Takaisin päinkään ei mennyt yhtään lintumiestä tiedon mukaan. Mantereella oli tullut lunta eikä lähipäivienkään sää näytä hyvältä kevään kannalta, takatalvi sen kuin pahenee ja yöt kylmenevät. Ja tämä ei ole lainkaan aprillipilaa.