sunnuntai 12. kesäkuuta 2011

Pikkuapollojen perässä jokivarsiniityillä

Kesäiset kukkaniityt ovat kauneimmillaan. Rehevillä jokivarsiniityillä koiranputket ovat valloittaneet koko alueen. Laidoilla kukkii sinipunaisia metsäkurjenpolvia, hiirenvirnoja ja kellokasveja. Niittykukat houkuttelevat tiettyjä päiväperhosia, jotka ovat tyypillisiä niittybiotoopeissa. Kesäkuun alusta lennossa olleet pikkuapollot lentävät matalalla ruohokasvien yllä ja auringon mentyä pilveen pujahtavat piiloon syvälle ruohostoon. Pikkuapollojen kunto oli selvästi heikentynyt. Siivenlyönnit olivat verkkaisempia ja siivet risaisempia verrattuna ensilentoihin. Halikon joenvarsien ja niiden sivuhaarojen pikkuapollokanta on säilynyt vuodesta toiseen kunnostustoimien ansiosta. Hyvällä niityllä lentelee runsaasti päiväperhosia. Vaatelias laji ketokultasiipi säväyttää hohtavilla tummanpunaisilla väreillään. Niittysinisiivet ja piippopaksupäät ovat vakiolajistoa. Etelästä vaeltaneet amiraalit piipahtavat mielellään myös kukkaniityillä. Nokkosperhosella on lennossa jo tuore kesäsukupolvi. Hyvin haalistuneita ja todella huonokuntoisia kangasperhosia pyrähtelee yhä maastossa. Auroraperhoskoiraaseen kiinnittää enemmän huomiota. Tänään Kemiössä aamupäivällä eräällä rantaniityllä komea ritariperhonen lensi vauhdikkaasti rantaviivaa pitkin pohjoiseen. Etelästä saapuu maahamme muitakin lyhyen matkan vaeltajia amiraalien lisäksi tällä hetkellä. Kuivilla niityillä eli kedoilla mäkitervakot ja huopakeltanot kaunistavat tienvarsia. Tuomipensaat ovat paikoin harmaan vyyhdin peitossa, sillä tuomenkehrääjäkoin toukat nakertavat nyt tuomien lehtiä massoittain.

Rehevä jokivarsiniitty Halikon Märyssä.

Pikkuapollo metsäkurjenpolven kukalla.

Pikkuapollo on levittänyt siipensä lepäillessään ruohostossa.

Harakankellot kaunistavat kukkaniittyjä.