Kuukausi vaihtui jälleen. Alkavan heinäkuun luonto on todella rehevää. Yöt lämpenivät hieman parin viime päivän aikana. Yöperhosia havaitseekin selvästi enemmän auton valoissa kuin aiemmin. Hyttyset kiusaavat edelleen kulkijaa. Luonto hiljenee entisestään, sillä monen lintulajin laulukausi on ohi ja poikueet ovat maailmalla, mm. lähes kaikilla kirjosiepoilla. Haarapääskyillä ja pikkuvarpusilla on toinen poikaspesye meneillään. Kuukausipinnoja keräävillä bongareilla kuun vaihde tietää yleensä vipinää, tarjolla olivat eiliset grönlanninlokki, palsasirri, tulipäähippiäinen, sepelsieppo ja mustakaulauikku, kaikki rariteetteja. Aina ei lintu ole paikalla tuoreestakaan havainnosta huolimatta. Päivän mielenkiintoinen anti oli Forssan Kiimassuon jäteasemalla, jossa rarilokkia ei havaittu, mutta tarkalla silmällä heinäpaaleista löytyi sarvikuonokasnaaras (Oryctes nasicornis), joka on yksi maamme kookkaimmista kovakuoriaisistamme. Rinnettä koristivat lukuisat ukontulikukat, jotka olivat varsin komeita keltaisine kukintoineen. Kasvit ovat nauttineet viime päivien virkistävistä sadekuuroista. Sään lämpeneminen saattaa vihdoinkin tuoda myös helteitä.
 |
| Ukontulikukka Forssan Kiimassuolla. |
