tiistai 28. lokakuuta 2014

Lounaismyrskyä Utössä päivästä toiseen


Lounaissaaristossa on pauhannut myrskytuulta lauantaista 25.10. lähtien. Ennusteen mukaan keskiviikkona 29.10. iltaan mennessä alkaa tuuli vihdoinkin hellittää. Lämmintä on silti ollut, lämpötila on pysytellyt +11 asteen paremmalla puolella. Tiedon mukaan Utöhön oli jo torstaina 23.10. saapunut harvinaisen kaunis viiksitimali itäniityn ruovikkoon. Virossa hiljattain rengastettu timali sai kaverikseen toisen renkaattoman koiraan muutaman päivän päästä. Tätä kirjoittaessani molemmat koiraat olivat edelleen paikalla tiistaina 28.10. Rarivainu ei pettänyt nytkään, sillä Tenovuon Jorma äkkäsi eteläkärjen lokkiparvesta nuoren aroharmaalokin, saaren ensimmäisen havainnon, jota radiopuhelimella päivitettiin kiitos Ville-Veikon. Lintu pysyi aloillaan puolisen tuntia eli niinkin kauan, että saaristo-Sepe ehti könkätä paikalle ja nauttia tulevasta pinnasta alkumanailujen jälkeen. Viikolla on havaittu useita jänkäkurppia, muuttohaukka ja vuorihemppo sekä parina päivänä vähäistä vanhojen pikkulokkien muuttoa (muutamia kymmeniä). Mustapääkerttuja sinnittelee lounaistuulen tuiverruksessa pihlajanmarjoja nokkien. Pieniä kottarais- ja tilhiparvia lentelee kylän yllä. Pimeän tultua kylätiellä köllötteli rupikonna. Kerran olen nähnyt konnan joulukuussakin. 

Aallokko lyö kovalla voimalla rantakallioihin.

Utön eteläkärkeä meren syleilyssä.

Venäläisalus Akademik Fedorov ohittaa Utön majakkasaaren.

Meri pauhuaa valkoisena silokalliota vasten.





perjantai 17. lokakuuta 2014

Navakkaa itätuulta ja kylmenevää

Viikolla 42 ma-to ulkosaaristo näytti jo syksyiset puolensa. Lämpötila putosi noin viidellä asteella ja varsin vilpoinen navakka itäkoillistuuli sai etenkin hanhimassat liikkeelle. Pikkulinnuista hippiäiset, puukiipijät, kuusi- ja pyrstötiaiset sekä peukaloiset olivat näkyvästi esillä Utön majakkasaaressa. Mongoliankirvisen viimeinen havaintopäivä oli ti 14.10. Huuhkajat ja luhtakanat edustavat paikallista antia kunhan vain sään puolesta kuuluvat ja näkyvät. Luotsiaseman edustan pienille luodoille on jämähtänyt pidemmäksi aikaa kolme sepelhanhea. Haukoista muuttohaukkoja ja piekanoja on nähty miltei päivittäin. Tiistai-iltapäivään sattui jakson ainoa lämmin aurinkoinen hetki, jolloin eräällä seinustalla lämmitteli myöhäinen neitoperhonen ja Kesnäsin suunnalla oli nähty ojanpenkalla vielä kaksi kyytä! Mustapääkertut ovat ahmineet C-vitamiinia hotellin pihlajanmarjoista. Seurakseen ne saivat yhden lehtokertun. Ja samaan pihlajaan tupsahti niin ikään taigauunilintu. 

Kenties syksyn myöhäisin neitoperhonen Utössä 14.10.

Hippiäisen veikeä ilme edestä kuvattuna.

Keskiviikkona 15.10. oli valkoposkihanhien muuttopäivä. Etenkin klo 12-17 oli lähes tauotonta muuttoa lounaaseen. Kirjurit joutuivat koville tilanteen tasalla pysymisessä. Saaren kummaltakin puolelta ohitti yli 20 000 hanhea, joista suurin osa oli valkoposkihanhia. Klo 17.20 hanhien tulo loppui. Varikset ja naakat porhalsivat myös parvissa lounaaseen kohti Etelä-Ruotsia. Viimeisenä päivänäni torstaina 16.10. Utössä nähtiin mm. haarapääsky, pikkutikka ja suopöllö. Illan mielenkiintoisin tapaus sattui kappelin kalliolla, kun yksi puukiipijä pujotteli kallion pintaa pitkin kolmen ihmisen jalkojen välistä! Pelottomat hippiäiset ja pyrstötiaiset ovat helppoa ateriaa varpushaukoille, jotka saalistivat kylällä aivan hämärään asti. Jannella oli puolestaan oiva kalasaalis, kuusi komeaa siikaa.

Pyrstötiainen on istahtanut hetkeksi pienelle kivelle.

Jannen komea siikasaalis laiturilla.

lauantai 11. lokakuuta 2014

Lapinpöllö vainuaa myyrät

Päijät-Hämeen Padasjoella viihtyy komea lapinpöllö, joka on asettunut eräälle metsien saartamalle peltoaukealle ihmisasutuksen liepeille. Taigan asukki tietää, missä myyrät piileskelevät. Pöllö tähysteli pitkään tolpan päässä tuulen tuiverruksessa, kunnes päätti lentää matalalla aivan ohitseni hiljaa siivet alaspäin metsänreunaa kohti. Lintu edustaa ehdottomasti pöllöjen aatelia. Läheltä nähtynä elämys tuntui mykistävältä. Niin suuri ja kunnioitusta herättävä edelleen, vaikka olen lapinpöllöjä nähnyt noin kymmenkunta yksilöä eläessäni. Metsänreunan koivun oksalta pöllö lehahti maahan sänkipellolle ja siitä ojan reunaan pitkäksi aikaa myyräjahtiin. Lintu oli aivan omassa elementissään. Edes lukuisat harakat ja närhet, jotka nokkivat maahan jäänyttä viljaa, eivät pöllöä kiinnostaneet. Luottavainen pöllö jätettiin saalistamaan sänkipellon ojaan. Toivottavasti onni oli myötä. Lapinpöllö tuntuu löytäneen hyvän myyräapajan. Paikalla ei ollut muita harrastajia. Jatkon kannalta on hyvä ohjeistaa paikalle tulijoita. Lintua katsotaan vain hiekkatieltä, pellolle ei pidä mennä kuvaamaan ja kävelemään. Varsin usein etenkin talvisissa lapinpöllömestoissa on kuvaajia ja retkeilijöitä häiriöksi asti. Nykyisillä välineillä saa hyviä otoksia kaukaakin.

Lapinpöllö tähystää tolpalla Päijät-Hämeen Padasjoella.

Lapinpöllö on asettunut pienelle peltoaukealle myyräjahtiin.

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Rareja, vaeltajia ja myöhästelijöitä

Syys-lokakuussa on saatu nauttia paitsi Etelä-Suomen komeasta ruskasta myös ennen näkemättömän runsaasta leveäpyrstökihun muutosta. Tällainen ornikielellä "lepy" tuli omakohtaisestikin löydettyä raumalaisten kanssa viime keskiviikkona ms Kökarilla matkalla Utöhön. Nuori lintu pyöri aivan laivan keulan edessä, josta se jatkoi matkaansa välillä kierrellen noin lounaaseen laivaväylän suuntaisesti. Mitä ilmeisemmin sama lintu tuli meille eteen uudestaan puolen tunnin päästä ja viimeinen näköhavainto kihusta oli Finnskärin kallioiden kohdalta. Silloin lintu näytti jo melko pieneltä, puhumattakaan saaresta käsin kuitattuna kaukana ulapalla. Utön lokakuun ekaan päivään mahtui vielä yksi pikkuvihreä eli taigauunilintu, jota on nähty päivittäin jopa useita eri yksilöitä. Myös suulia on liikkunut useissa eri paikoissa. Vuonna 1999 sellainen tuli nähtyä Yläneen ja Säkylän Pyhäjärvellä syys- ja lokakuun puolella, silloin tosin sama nuori lintu. 

Pyrstötiainen Utössä. En halua katsoa kameraan päin. 

Tähän aikaan vuodesta syksyinen meri-ilmasto on varsin leuto. Aurinkoisina päivinä lokakuun alussa havaittiin sekä amiraali että ohdakeperhonen Utössä. Saaressa kukki vielä mm. ketoneilikka, kissankello ja juhannusruusu. Viimeisiä haarapääskyjä ja sieppoja parveilee hyönteispyynnissä. Viime torstaina 2.10. Utössä havaittiin myöhäisiä harmaa-, kirjo- ja pikkusieppoja, hernekerttuja ja leppälintuja. Kuusi- ja pyrstötiaiset ovat ulottaneet vaelluksensa Utöhön asti. Erikoinen tapaus sattui kohdalleni, kun yksi pyrstötiainen jäi pyrstösulastaan kiinni ruusupensaan oksaan. Lintu roikkui pää alaspäin neuvottomana paikallaan, kunnes onnistui lopulta riuhtaisemaan siitä itsensä irti sitä lähestyessäni, jolloin yksi musta pyrstösulka jäi ruusun piikkiin kiinni. Mittasin sulan ja totesin sen olevan 92 mm pitkä. Ilman pyrstöä pyrstötiainen on siis kooltaan pienempi kuin hippiäinen. Päivän muuta antia olivat 17 länteen muuttavaa pikkulokkia, 3 taigauunilintua ja puvultaan tristis-tyyppinen äänetön tiltaltti. Sarvipöllö piilotteli itäniityn pihlajissa ja raripensaassa. 

Nuori kuhankeittäjä Raision Kukonpäässä.

Mantereella Porin Yyterissä kuudetta päivää paikalla ollut siperiankurmitsa näyttäytyi edelleen nätisti uuden tornin edustalla tundrakurmitsojen ja suosirrien seurassa. Seuraavana päivänä sitä ei enää ollut. Sellaista on bongaus. Kuukausipinnamiehiä ovat juoksuttaneet myös kuhankeittäjät. Niin ikään nuoria lintuja on näyttäytynyt vieläkin Kalajoella ja Raisiossa. Vm. paikassa tänään kävin itsekin Tompan löytämän linnun hoitamassa ja kuvaamassa. Sain sentään yhden jonkinlaisen vaatimattoman tunnistuskuvan. Kuhankeittäjä on muutoinkin harvinainen laji Lounais-Suomessa ja etenkin syksyllä. Lintu liikkui korkealla lepän latvoissa pyrähdellen, toisinaan laskeutui alemmas pihlajanmarjoja myös syömään. Hienon näköinen lintu nuoruuspuvussakin, josta ei pysty sukupuolta erottamaan. Viikolla puhaltavat navakat kaakkois- ja itätuulet. Eliskärki odottelee kuumeisesti kovia rareja Suomeen. Muualla Euroopassa on bongailtu jenkkilajeja, mm. kerttuleita, amerikanvesipääskyjä ja -sipejä, punasilmävireoita kuin myös siperialaisia lajeja kuten sarasirkkalintu ja siperianrastas. Rubiinisatakieli olisi toivelistalla. Taigakirvisiä ja muita itäisiä uunilintuja ja rastaita on tarjolla.