sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Utö vapun alla

Torstai 26.4.
M/S Eivor irtautui Pärnäisten satamasta klo 11.15 suuntana Utö. Koko laivamatkan aikana oli sankkaa sumua ja näkyvyys siitä johtuen lähes olematon. Saareen olivat menossa luutnantti Mikko Holvitie plus Rajavartiolaitoksen mies Mika Ala-Hiiro. Laaksosen Juha kuuluu koko ajan saaren kalustoon perheineen. Saavuimme Utöseen klo 15.50 ja toimme sinne mukanamme selkeämmän sään, joskin illasta alkaen yötä vasten taivaalta ripotteli vettä melko reippaastikin. Lämpötila oli +5 astetta ja tuuli kaakosta 8 m/s. Iltakierrokselta tiimin kootut havikset: mustakurkku-uikku 4, tavi 20, lapasorsa 13, tukkasotka 25, tuulihaukka 1 naaras, punajalkaviklo 2, rantasipi, lapintiira 2, käenpiika 1Ä, haarapääsky 1m, räystäspääsky 1p yhden kuolleen lisäksi, kivitasku 2, tiltaltti, urpiainen 2 ja nokkavarpunen 1p.



Rantasipi piilottelee paikallaan laiturin alla.

Utön rantamaisemaa huhtikuun lopulla.

Västäräkki lirputtelee usein venevajan katonharjalla.


Perjantai 27.4.
Havainnointia klo 5.30-20.00. Sää tänään +4...+8 astetta, puolipilv. ja tuuli SSW- 8 m/s. Aamukahdeksalta m/s Aspö lähti puulaiturista vieden mukanaan joukon ympäristötieteilijöitä, joilla oli kokous hotellilla edellisiltana. Mikko vetäisi päivän parhaimmat eli nokkavarpunen, sinirinta 1 koiras ja sepelrastas 1 koiras hetken paikallisena. Tuulahdus lämpimämmästä ilmamassasta toi uusia hysyjäkin. Listaan kirjattiin kirjosieppo 1 n-puk., metsäkirvinen 1p, luotokirvinen 1p, käenpiika 2Ä, leppälintu 4 koirasta, mustaleppälintu 3 (1ad koiras + 2 n-puk.), pajulintu 1p ja räystäspääsky 1p. Muista mainittakoon sinisuohaukka 1 n-puk., harmaasorsa 1 pari, valkoviklo 1, liro 2, lapintiira 5, käpytikka 2 ja kivitasku ainakin 3p. Kovemmat rarit puuttuivat viileästä ulkosaaristosta. Illalla saareen saapui lisää lintuihmisiä, mm. Skaftungin lintukurssi 28 hlöä, Tenovuon Jorma ja Kivisen Kaisa. Väkeä oli ollut laivalla riittävästi.

Aamuvarhainen auringonnousu.

Lintuhavainnointi on välillä väsyttävää yhdelle jos toiselle.

Laaksosen Juha valmistelee kuvauskojun paikkaa.


Lauantai 28.4.
Sää hyvin pitkälti eilisen kaltainen. Päätin lähteä saaresta aamulla väen paljoutta karkuun. Toisaalta aavistin mantereen rariteetit (Hyvinkään Kytäjässä aikainen rantakurvi ja Mäntsälän Isojärvellä Suomen 28.mustakaulauikku), joita ei nähty enää seuraavana päivänä. Aamun parituntisen aikana itärannassa oli pensastaskukoiras, kylällä näyttävästi ja äänekkäästi kuikuttanut käenpiika, lepikossa mustapääkerttukoiras ja hernekerttu (Kaisan löytämät) sekä haarapääsky 1m ja räystäspääsky 1p. Muut jäivät retkeilemään Utöseen. Ja löytyihän sieltä Pyryn kuvaamana maamme aikaisimpia pensassirkkalintuja. Joka paikassa ei voi olla yhtä aikaa. Valintoja on tehtävä. Pärnäisiin tultiin klo 12.50, havaintoja ei kertynyt koko matkalta, koska huomasin levänneeni lähes perille asti.

Käenpiika kuikutteli risukasassa.

Kivisen Kaisa löytää lintuja, viime syksyltä mm. kashmirinuunilintu.

Tylli tarkkailee kallioilta valppaasti itärantaa.

tiistai 24. huhtikuuta 2012

Tikat soidintavat ja rakentavat pesäkoloa

Huhtikuussa tikkojen soidinaika on aktiivisimmallaan. Tolppien metallikannet pärisevät ja kuivat rungot narahtavat, kun tikka rummuttaa nokallaan alustaansa. Ääni kuuluu helposti satojen metrien päähän. Palokärjen konekiväärisarja kaikuu järeästi tukkipuun runkoa vasten, sen sijaan pikkutikan pärinä lahon lepän kyljessä on varsin vaatimaton. Käpytikka on keksinyt paukutella paitsi metallitolppia myös pönttöjen suuaukon suojapeltiä, josta lähteekin kunnon ääni kaiun kera. Harmaapäätikka kuikuilee usein isojen lehtipuiden runkojen takana. Tikat hermostuvat kilpakosijoiden ja lähisukulaisten soidinmenoihin ja vastaavat herkästi takaisin. Matkimalla ja atrappia käyttämällä saa tikan tulemaan aivan viereen. Kun pari on löytynyt, alkaa reviirillä pesäkolon kaivertaminen. Palokärki aloittaa jo varhain keväällä suurien lastujen heittelyn sopivasta haavasta, männystä tai koivusta. Käpytikan kolon voi löytää kuusestakin, kunhan puu on vain tarpeeksi laho kovertamista varten. Harmaapäätikka suosii jalopuita ja pohjantikka kuusia. Varpuspöllö hyötyy pohjan- ja käpytikkojen tekemistä koloista myöhemmin. Pikkutikan hento nokka ei sovellu kovaan puuainekseen. Niinpä se yleensä valitsee pesäpuukseen lahovikaisen lepän, johon on helppo kaivertaa syvä pesäkolo. Seurasin Halikonlahden rantalepikossa pikkutikkakoiraan puuhastelua. Koputtelujen ja työstämisen jälkeen kolo alkoi syventyä siinä määrin, että pää mahtui jo kokonaan sisään. Urakka valmistunee muutamassa päivässä. Välillä on tietysti käytävä ruokailemassa ja kuulutettava reviiriään. Muninta ja haudonta ovat hiljaista vaihetta. Poikasten äänekäs ruoankerjuu kolon suulla paljastaa pesäpaikan helposti myöhemmin. Pikku- ja käpytikan poikaset lähtevät pesästä kesäkuussa, sen sijaan palokärjellä ja valkoselkätikalla saattaa tavata isoja poikasia jo toukokuun lopulla.

Pikkutikkakoiras pesäkolollaan Halikonlahden rantametsässä.

Pikkutikan pää mahtuu jo kokonaan reiästä sisään.

Työntouhun lomassa pikkutikka tarkkailee ympäristöään.

maanantai 23. huhtikuuta 2012

Kevät eteni askeleen eteenpäin

Viime viikonloppuna sunnuntai-iltapäivänä (22.4.) saatiin vihdoinkin nauttia +15 asteen lämmöstä. Hyönteisiä oli liikkeellä mukavasti, Kemiönsaaressa ja Salossa havaittiin monin paikoin nokkos- ja sitruunaperhosia kuin myös muutamia neito- ja tyttöperhosia. Kimalaiset pörräilivät raidan kukilla. Sisiliskot ja rupikonnat olivat ryömineet esille koloistaan. Kasveista erivärisiä sinivuokkoja, lilanpunaisia, valkoisia ja sinisiä voi löytää jopa samalta paikalta, yleensä moreenipitoisesta maasta. Valkovuokot ovat tien varsilla lisääntyneet, käenrieskat, imikät ja kiurunkannukset valloittavat pikkuhiljaa jokien ruohorinteitä. Harjumaisemissa näsiän punaiset kukat tuoksuvat pitkälle ja huumaavasti.

Sinivuokko voi kukkia valkoisenakin sinisen ja lilanpunaisen lisäksi.

Neitoperhoset runsastuivat lämpöaallon seurauksena.

Näsiän punaiset kukat tuoksuvat voimakkaasti.

Lämmin ja otollinen itävirtaus toi mukanaan aimo annoksen lisää muuttolintuja. Erityisesti vähissä olleet hyönteissyöjälinnut runsastuivat selvästi. Maahamme saapui haara- ja räystäspääskyjä, kirjosieppoja, pajulintuja, sirittäjiä, leppälintuja, pensastaskuja, käenpiikoja ja västäräkkejä. Viime päivinä rariteetit ovat suunnanneet nokkansa kohti Suomea bongarien iloksi. Arohyypän jälkeen porukat bongailivat aikaista isovesipääskyä Vihdissä. Pikkuharvinaisuuksista maastamme on kuitattu sitruunavästäräkkejä, sepelrastaita, haarahaukkoja, jalohaikaroita, riuttatiiroja, pussitiaisia, mustapyrstökuireja, arosuohaukkoja ja kiljukotkia. Linnut seuraavat matalapainerintamaa, mikäli se on alkanut riittävän kaukaa etelän ja kaakon suunnasta maamme rajojen ulkopuolelta, on odotettavissa kunnon harvinaisuuksia. Tätä kevään rariaikaa lintubongarit odottavat malttamattomasti, jolloin lintutiedotus täyttyy tekstiviesteistä.

perjantai 20. huhtikuuta 2012

Utön jääkuikasta Jokioisten arohyyppään

Keskiviikko 18.4. Utössä oli taasen kylmähkö yö, aamukuudelta lämpötila +1,5 astetta ja tuuli lännestä 8 m/s. Koko päivän oli enimmäkseen puolipilvistä. Iltapäivällä tuuli oli heikentynyt 4 m/s ja kääntynyt lounaaseen ja lopulta etelään. Päivän ylimmäksi lämpötilaksi noteerattiin +5 astetta. Rantakäärmeitä lekotteli monessa paikassa, yhdestä luikertelijasta napsin kuvankin itäniityltä. Tästä päivästä muodostui jakson paras lintupäivä. Mustalintuparvia seilasi merellä jatkuvana nauhana. Aamun staijauksen tuloksena luotsiasemalta laskettiin likipitäen 900 mustalintua, 4 pilkkasiipeä, noin 50 ruokkia, 3 merikihua, 2 härkälintua sekä saaresta yhteensä 49 muuttavaa kuovia. Aamun ehdoton kohokohta oli ison gavian lähestyminen etelästä hyvin matalalta raskain ja hitain siiveniskuin. Lintu ohitti klo 7.40 lähiluotojen takaa saaren länsipuolelta NNW ja määrittyi nopeasti talvipukuiseksi jääkuikaksi. Mässäilystä sain nauttia Reiskan kanssa enintään pari minuuttia. Onneksi jollakin oli sentään kaukoputkikin käytössä. Petolinnuista mainittakoon tuulihaukkanaaras ja illalla ohi lentänyt ampuhaukka. Itärannalla lietteellä lymyili jänkäkurppa ja ruovikossa piileskeli hyvin aikainen sinirinta, joka pienen tovin näyttäytyi muillekin saaren miehittäjille. Koiraaksi todetusta linnusta ei saatu kuvadokumenttia. Luotokirvinen ja punajalkaviklo kuitattiin myös nähdyiksi. Kylillä nähtiin yksi vanha koiras mustaleppälintu, puukiipijä, 5 pikkuvarpusta ja tikli. Iltahämärissä klo 21.30 maissa huuhkaja ilmestyi jälleen näkyville naapurisaaren kallioille istuskelemaan.

Tumma rantakäärme paistattelee päivää itäniityllä.

Torstai 19.4. vallitsi itätuuli ja aurinko yritti paistaa pilviverhon takaa. Ennusteista huolimatta sää tuntui varsin kolealta koko päivän. Saareen tipahti kuitenkin uusia lintuja kuten Kesnäsissä saalistellut suopöllö, itärannalla punajalkaviklo, lepikossa käpytikkakoiras, Mörttilän tiellä kuusitiainen ja rivitalon nurkilla pyörinyt kaunis nokkavarpuskoiras. Tiistaina tullut Sintosen Antti plokkasi heti aamusta korkeuksiin suhahtaneen nuoren muuttohaukan. Koulun ruokinnoilla käväisi runsaasti punarintoja, joista yksi kesy yksilö oli edelleen paikalla lauleskellen maassa jalkojen juuressa, muista mainittakoon punatulkkunaaras, tikli ja noin 30 järripeippoa värikkäät krookukset taustana. Listaan lisättäköön isolepinkäinen sekä pikkulinnuista kaksi vanhaa mustaleppälintukoirasta, kaksi kivitaskua, 9 tiltalttia, luotokirvinen ja peukaloinen. Ennen iltahuutoa huuhkaja istuskeli jälleen auringonpaisteessa ja satamalahdella haahkaparvessa uiskenteli lapasotka. Paikallisina havaittiin päivittäin kaksi paria ristisorsia ja mustakurkku-uikkuja. Saaren miehittäjät velttoilivat mustalintulaskennasta, tänäänkin saldoksi olisi saatu useita satoja mustalintuja. Ohessa yksinäinen kanadanhanhihiippari, 7 merihanhea sekä vähäistä alli- ja ruokkiliikehdintää. Jokunen merikotka laittoi vesilintuihin vähän vauhtia. Iltapäivällä saareen saatiin lisää lintumiehiä, mm. Tenovuon Jorma ja Holvitien Mikko puolisoineen, Laaksosen Juha perheineen, Salosen Kari ym. sekä erikseen mainittava luontokartoittaja Tampereelta. Vastuu alkoi painaa ja niinpä lähdin seuraavalla aamulaivalla mantereelle. Tai oikeastaan parempi syy lähtöön oli valmistautuminen tulevana lauantaina maakuntakomppanian vuosittaiseen Cooperin testiin.

Mustaleppälintukoiras sulautuu hyvin rantakivikkomaisemaan.

Perjantai 20.4. oli hyvin tuulinen ja sateinen päivä. Nötön satamassa uiskenteli 7 mustakurkku-uikkua ja kalasääski oli ilmestynyt väylämerkin risupesälleen. M/S Eivorin loppumatkan aikana Jokioisista tuli tieto Suomen yhdeksännestä arohyypästä! Viime vuonnahan lajia nähtiin jopa kaksin kappalein. Arohyyppä ruokaili Lintupajun joen tulvalietteillä iltaan asti keräten runsaasti lintubongareita ja kylän väkeä paikalle.Tavalliset töyhtöhyypät eivät aina pitäneet matoja noukkivasta muukalaisesta. Runsas ravintopöytä oli houkutellut kymmeniä taveja, haapanoita, taivaanvuohia, valkoviklon, metsävikloja, kuoveja ja pikkutyllin. Ajoitus oli siis varsin hyvä. Arohyyppä saapui meille itäkaakkoisten tuulien tuomana ja matalapaine vesisateineen pudotti linnun sopivalle paikalle Lounais-Hämeeseen.

keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Mustaleppälintuja Utössä

Huhtikuun puoliväli on parhainta aikaa nähdä mustaleppälintuja päivittäin Utössä. Ja kun viikon alkuun oli luvattu vielä otollinen kaakkoisvirtaus, niin sunnuntaina 15.4. oli suuntana tietysti Utö pitkästä aikaa. Saareen tulin illalla klo 20.30 erityisen kovassa sumussa Vikmanin Reijon ja Järvisen Hannan seurassa. Hämärissä ja pimeällä punarintoja pomppi kylätiellä runsaasti. Sää oli iltakymmeneltä yhä sumuinen, -1 astetta pakkasen puolella ja tuuli idästä 3 m/s. Maanantaina 16.4. juuri ennen valostumista paksu sumu hälveni kokonaan ja merellä käynnistyi aamumuutto. Huuhkaja söi saalistaan Ormskärin kukkuloilla.

Koulun portilla hyppelehtii varsin kesy laulava punarinta.

Päivän lintuannista muodostui ihan mukava, vaikka harvinaisuudet jäivätkin puuttumaan. Seuraavassa luetteloa: kuikka 6m, mustakurkku-uikkupari, kanadanhanhi 1 suuntana SW, harmaasorsapari, ristisorsa 4, mustalintu 62p/m, ruokki 30m, merikihu 1p, merikotka 12p/m, sinisuohaukka 1n p/m, merisirri á40p lask Pattskärin luodoille illalla, metsäviklo 1m, kuovi á5m, taivaanvuohi 3, isolepinkäinen 1p, punarinta 120p, rautiainen 15p, västäräkki 30 p/m, tikli 1m, pikkukäpylintu 1k p, mustaleppälintu 3p (joista 2ad k ja 1 n-puk. ), kangaskiuru 2p, kivitasku 2n p, tiltaltti 4 ja puukiipijä 2p. Todettakoon, että toinen näistä mulelikoiraista oli jäänyt erään rakennuksen vangiksi poukkoillessaan sisäikkunaa vasten. Sää oli puoleenpäivään asti runsaspilvinen, tuuli kävi koillisesta 5-6 m/s ja lämpötila vaihteli +2,5-5,6 asteen välillä. Illaksi tuuli heikentyi miltei kokonaan ja kääntyi lounaaseen. Päiväsaikaan oli jopa leppoisan lämmintä. Niinpä päiväperhosista kuitattiin eka neitoperhonen, joka lennähti pian matalaan kivikkoon piiloon, kaksi sitruunaperhoskoirasta ja muutama nokkosperhonen. Pari ruskeaa kyytä ja tummaa rantakäärmettä lekotteli auringon lämmössä.

Ulkosaariston kevät etenee verkkaisesti.

Tiistai 17.4. alkoi koleammissa merkeissä, vaikka lämpötila pysyttelikin jotakuinkin eilisissä lukemissa. Luoteeseen kääntynyt tuuli teki säästä huomattavasti kylmemmän. Aurinko alkoi porottaa aamupäivällä ja lämmittää jonkin verran. Ainakin nokkosperhoset ja käärmeet ryömivät ulos koloistaan kaikkein lämpimimpiin paikkoihin. Lintupuolesta mainittakoon mm. härkälintu 3m, valkoposkihanhi á9m, harmaasorsapari, mustalintu 80p/m, pilkkasiipi 10m, sinisuohaukka 2n p/m, kalatiira 1m, riskilä 12, ruokki vain 7m, mustaleppälintu 2ad k (samat kuin eilen) ym. Tänään oli siis vähän välipäivä kevätmuutossa. Parempaa säätä on kuitenkin luvassa viikolla.

sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

Sinivuokkoja ja sitruunaperhosia

Kevät on edennyt huhtikuun puoliväliin. Kahden perättäisen sadepäivän jälkeen sää lämpeni ja poutaantui siinä määrin, että kevätkasvit avasivat uudelleen nuppunsa. Etenkin tammimetsissä ja pähkinäpensaslehdoissa sinivuokot kukkivat varsin runsaina peittäen aluskasvillisuuden sinisenä mattona. Kylmän yön jälkeen kukat eivät olleet avautuneet vielä kunnolla. Tienvarsien etelärinteillä näkyi jo ensimmäisiä valkovuokkoja, suurin osa oli kuitenkin nupullaan. Aurinko lämmitti tuulensuojaisissa paikoissa varsin mukavasti. Kevään ensimmäiset päiväperhoset viihtyivät lämpimillä metsäpoluilla ja paahdekallioilla. Salon Merikulmantiellä viipotti kahdeksan sitruunaperhosta, kaikki koiraita, yksi nokkosperhonen leskenlehtien kukilla ja kaksi koivutyttöperhosta lennossa. Muurahaispesissä alkaa olla kuhinaa keskipäivän lämmössä.

Sinivuokko on avaamassa kukkiaan kylmän yön jälkeen.

Sitruunaperhoskoiras on laskeutunut maahan auringonpaisteessa.

Ensimmäiset valkovuokot ovat jo kukassa.

maanantai 9. huhtikuuta 2012

Pääsiäispäivät Utössä

Lankalauantaina 7.4. päätimme lähteä pääsiäispäiviksi Utöseen, jonne saavuimme klo 17.30 koleassa säässä ja navakassa koillistuulessa. M/S Eivorin matkan aikana ja saaressa ei lintuhavaintoihmeitä enää tarjottu 210.käynnin ollessa käsillä. Yöstäkin oli tulossa varsin kylmä. Saaressa oli paljon lintumiehiä ympäri Suomea ja kun saaripinnakisakin oli käynnissä, Utössä retkeiltiin ahkerasti. Voitto tuli kotiin 73 lajilla. Tenovuon Jorma kertokoon asiasta enemmän omassa retkiblogissaan. Seuraavaksi joitakin poimintoja päivän tapahtumista. Pääsiäispäivänä 8.4. aamukuudelta huuhkajat istuskelivat Ormskärin kallioilla tuttuun tapaan. Mereltä saapui ampuhaukkakoiras, joka ensi töikseen saareen päästyään nappasi peippokoiraan ja jäi Patterinmäelle pensaan oksalle nyppimään saalistaan. Kolme merisirriparvea yht. 18 yks. plokattiin muutolta luotsiasemalta. Harmaasorsapari laskeutui puolilta päivin itärannan edustalle. Haahkoja laskettiin noin 8000 yksilöä, joista suurin osa paikallisia. Tuulen heikennyttyä ja käännyttyä etelään päin illansuussa haahkat lähtivät viuhomaan joukolla pois Utöstä.
Päivä jäi mieleen myös hyönteisten osalta, sillä keskipäivän auringonpaisteessa luotsiaseman seinustalle oli kerääntynyt melkoinen joukko ritariluteita perinteiseen tapaan. Perhosia liihotteli etenkin itäniityn katajikkoisilla kalliorinteillä, laskin saaresta kaikkiaan 16 eri nokkosperhosta.

Aamukuutamo merellä lounaishorisontissa.

Ritariluderykelmiä luotsiaseman kivijalan juurella.

Nokkosperhosia näkyi pääsiäissunnuntaina runsaasti.

Toisena pääsiäispäivänä 9.4. aamu tuntui ensimäistä kertaa varsin lämpimältä. Klo 11 sää oli +4 astetta, puolipilvinen ja etelätuuli 9 m/s. Ennen klo 13.00 yhteysaluksen lähtöä, ehdin retkeillä Utössä 7 h ajan. Aamun avainsanaksi muodostui ruokki. Miltei yksipuolinen lajihuuto jatkui koko aamun eikä oikein mitään muuta lajia tarjottukaan Jorman toimiessa kirjurina kohmeisilla käsillään. Ruokkimuutto oli massiivisen vaikuttava, sillä niitä havaittiin peräti yli 500 muuttavaa! Joukossa ei ollut yhtään kiislaa. Muista mainittakoon siihen asti muutama merihanhi, harmaahaikara, ampuhaukka, pientä mustalintumuuttoa, tiltaltti, kulo- ja laulurastas, pari kivitaskua, kangaskiuru ym. Punarintoja oli tullut yön aikana lisää, mutta niiden määrät olivat kuitenkin vielä melko vähäisiä. Saari tuntui edelleen hyvin tyhjältä. Rannoilla tyllit, meriharakat ja ristisorsat olivat vakiintuneet jokapäiväisiksi vierailijoiksi. Tiiraa tutkailtuani mereltä oli saapunut lisää tulijoita päivän mittaan, mm. sarvipöllö ja ruskosuohaukka. Mantereella oli ollut jonkinmoinen kurkimuuttopäivä. Utö ei ainakaan taida olla ripakinttujen muuttoreittinä, sillä koko päivässä ei nähty kuin yksi ainoa kurki. Haahkat olivat levittäytyneet jo tasaisesti Pärnäisiin asti pieninä lauttoina. Todettakoon, että Nötössä ei näkynyt mustakurkku-uikkuja. Myöskään sääkset eivät olleet palanneet vielä pesimäpaikalleen Fagerholman eteläpuoliselle väylämerkille. Pärnäisiin saavuimme klo 17.20 ja Saloon klo 19.00 joutuisasti.

Merikotka kävi saalistamassa aivan puulaiturin vieressä.

Ristisorsapari on tuttu näky itäniityn rannassa ja koulun lahdella.

Kaunis pääsiäiskukka. Kuvassa balkaninvuokko.

maanantai 2. huhtikuuta 2012

Huhtikuu alkoi lumisateessa

Lunta tuli tupaan huhtikuussa. Lintujen kevätmuutto ja etenkin päiväperhosten lentely ottivat kunnolla takapakkia. Maisemat olivat maaliskuussa Lounais-Suomen osalta varsin keväisiä ja lumettomia. Tätä kirjoittaessani lunta tupruttaa hiljalleen taivaalta alas. Lumi on ainakin osaksi sulanut pois, mutta valkea peite jäänee maan pinnalle tulevan pääsiäisen yli. Linnut ovat kerääntyneet pelloille. Etenkin eteläisimmän Suomen pellot ovat täynnä kyhjötteleviä kiuruja, pulmusia, töyhtöhyyppiä, sepelkyyhkyjä, hanhia ja joutsenia. Ulkosaaristossa haahkamuutto on voimakasta. Utössä niitä on päivittäin pari kolme tuhatta. Eka mustakurkku-uikku käväisi aprillipäivänä eikä ole sen koommin näkynyt. Salon Halikonlahdella altaat ovat vielä jäässä. Viurilanlahden ja Halikonjoen suun virtaavissa kohdissa on jäätöntä aluetta, johon on kerääntynyt joitakin kymmeniä sinisorsia ja taveja sekä naurulokkeja, joita näkee jo lentelemässä kaupungin yllä. Turkinkyyhkyt soidintelevat reviireillään aamuvarhaisesta lähtien.

Sinisorsia ja taveja Halikonjoen suulla lepäilemässä.

Päiväperhoset ovat nyt piilossa. Nokkosperhonen kuvattu Salossa 28.3.