sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Kevättä odotellessa

Päivisin lämpötila on käynyt jo keväisesti plussan puolella. Ensimmäiset kiurut ja uuttukyyhkyt kuten monet vesilinnutkin ovat jo saapuneet etelärannikolle ja ulkosaaristoon. Kevään tulo on kuitenkin vasta ottamassa ensiaskeleitaan. Lumipyryä on tullut viikoittain. Niinpä lumipeite onkin kasvanut entisestään. Auringolla on sentään tehoa. Päiväksi tienreunat sulavat ja loska lentää teiden varsilla, kunnes se jäätyy kokkaraksi yöhön mennessä. Tällä viikolla Britanniassa lämpötilat kohosivat +10 asteen lukemiin ja vähän ylikin. Lounaan suunnasta onkin odotettavissa uusia tulijoita, lähinnä vesilintuja sulapaikkoihin. Helmikuun erikoisin pinnavieras oli metsäviklo, joka viihtyi ainakin neljä päivää Lappeenrannan Toikansuon sulaojassa. Mistä lie eksynyt talvisiin olosuhteisiin lumen keskelle. Hyvin ei käynyt kaulushaikaralle, joka oli yliajettu Raisionlahdella. Tapaus ei ollut ensimmäinen laatuaan tämän lajin kohdalla. Muistan takavuosilta Ahvenanmaalta vastaavanlaisen tapahtuman. Jäämeren vieraista isolokkia on havaittu monin paikoin länsirannikolla ja pääkaupunkiseudulla.

Varis löytää jotain mielenkiintoista Salon keskustan kaduilta.

Pyhäpäivän kävelykierroksella huomasin pikkuvarpusten kannelleen jo heinän aineksia kerrostalomme ilmanvaihtoventtiiliin. Yleensä siinä on aina pesinyt tavallinen varpunen, joka saa näköjään antaa tilaa yhä runsastuvalle pikkuvarpuselle. Viime vuosina pyrstötiaisetkin ovat oppineet hyödyntämään lintulaudan antimia. Tällainen valkopäinen veijari oli käynyt keskellä viikkoa yhden päivän Perniön Kirkonmäessä eräällä ruokintapaikalla. Sen koommin sitä ei ole näkynyt. Viikonlopun öiden jälkeen varislinnuilla on yllin kyllin sapuskaa tiedossa kadunvarsilla roskaruokapusseja ja pizzalaatikoita nokkiessa. Harakat ja naakat saapuvat kuokkavieraiksi varsin usein. Salonjoen sulissa on viihtynyt sinisorsia parhaimmillaan 45 yksilöä ja turkinkyyhkyjä Salon Moision korttelissa 15 yksilön parvi, mikä on hyvin todennäköisesti sama parvi kuin Enolassa. Tiklejä on jäänyt talvehtimaan sankoin joukoin Etelä-Suomeen. Tiklin viserrystä kuulee mm. kaupungin puistoissa. Ajankohtaisista kevään ilmiöistä poimittakoon vielä ojanvarsien pajunkissat ja rusakoiden aktiiviset yöjuoksut.

Rusakot ovat juosseet tiuhaan Salonjoen lumisella jäällä.

lauantai 18. helmikuuta 2012

Talvilinnuilla aktiivista kevätlaulua

Seuraavaa lumimyräkkää odotellessa tein pienen lintukierroksen Salon kaupungin ytimessä. Lintujen kevätlaulu on aktivoitunut selvästi sään lauhduttua ja päivien pidennyttyä. Varis raakkuu puun latvassa jo varsin äänekkäästi, samoin turkinpulut huhuilevat ja esittelevät soidinlentoaan korttelien pihoissa sekä talitiaiset kuuluttavat reviiriään kilpakumppaneilleen. Talitiaisilla on erilaisia versioita kevätlaulusta. "Tii-tyy tii-tyy" säettä kuulee varsin usein, mutta yhtä hyvin korttelinaapuri kajauttaa ilmoilleen "ti-tits ti-tits" kuin myös "titity- titity"  muunnelmia. Perinteinen "titityy" -ääni taitaa olla jo harvinainen. Jatkossa pitääkin syventyä kuuntelemaan, montako erityyppistä laulua citytiaisilla oikein onkaan varastossa. Metsistä on raikunut jo jonkin aikaa pirteää ja pontevaa kuusitiaisen laulua. Myös pöllöillä on huutelukausi käynnistynyt. Helmikuussa on kuultu ainakin huuhkajan ja lehtopöllön ääntelyä Salossa. Fasaanit pyörivät sekalaisessa parvessa ihmisten parissa ja tulevat yöpymään samoihin kuusiin. Varsin näyttävästi fasaanit ponkaisevat maasta tiheän kuusen oksien sisälle niin hyvin, että voisi helposti kävellä ohitse tietämättä niiden olevan siellä. Musta- ja räkättirastaat popsivat menneen syksyn marjoja ja hedelmiä. Sinisorsien määrä on vaivihkaa lisääntynyt Salonjoen muutamissa suurentuneissa sulissa. Viime aikoina porukat ovat bongailleet lapintiaista Kangasalla. Harvoin niitä etelään talveksi jääkään. Pulmusilla ja taviokuurnilla on selvästi aikomusta siirtyä pohjoisemmaksi, ovathan ne ensimmäisiä muuttolintujamme Lapin perukoilla jo helmikuun lopulla. Ensimmäisiä muitakin kevään merkkejä on näkyvissä. Talojen räystäiltä tippuu vettä ja roikkuu runsaasti jääpuikkoja. Sen sijaan lunta saadaan ensi yöstä lähtien taas lisää, pääkaupunkiseudulla lunta on selvästi enemmän kuin lounaisrannikolla.

Räkättirastas popsii talvisin pihoihin jääneitä marjoja ja hedelmiä.

Sinisorsien määrä on lisääntynyt Salonjoen pienissä sulissa.

Jääpuikkoja roikkuu talojen räystäiltä seinustaa pitkin.

maanantai 6. helmikuuta 2012

Koskikaran elinpiirillä

Salon seudulla on vuolaasti virtaavia koskia, jotka pysyvät auki läpi talven. Näistä tunnetuimpia ovat Kiskon Kärkelänkoski ja Perniön Latokartanonkoski. Myös Halikonjoen ja sen sivuhaarojen varsilla on hyviä koskipaikkoja, joissa koskikarat viipyvät kevättalvisin yleensä vain joitakin viikkoja lähteäkseen taas takaisin pohjoiseen. Halikon Häntälänkoskessa talvehtii paraikaa yksi koskikara, joka on avannon reunalla jatkuvasti valppaana. Pian se pulahtaa pieneen sulaan, sukeltaa ja ui ketterästi virtaavassa vedessä, kunnes taas nousee jään reunalle saaliin kanssa löydettyään pohjasta vesihyönteisiä, toukkia ja koteloita. Nopeasti kara pyrähtää jääkannen alle piiloon missä se on hyvässä turvassa. Päivä kuluu jäänreunalla niiaillen ja veden pyörteissä uiden. Silloin tällöin nämä vesipapit jäävät myös etelään pesimään kirkasvetisten koskien ja purojen ääreen. Eteläisimmässä Suomessa karat häipyvät vaivihkaa talvehtimispaikoiltaan maalis-huhtikuussa. Rengastustietojen pohjalta suomalaisia koskikaroja on kontrolloitu jo yli 10 vuoden ikäisenä. Karat liikkuvat koko Fennoskandian alueella. Norjassa, Ruotsissa ja Suomen Lapissa on tavattu koskikaroja, jotka on rengastettu Etelä-Suomen talvipyynneissä.

Koskikara niiailee jään reunalla Halikon Häntälänkoskessa.

Vesi virtaa vuolaasti koskessa ja jäätyy myös kiteiksi jääkannen alle.

perjantai 3. helmikuuta 2012

Utössä lumipyryä, purevaa pakkasta ja itätuulta

Utön sää alkoi jokseenkin eilisen toisintona. Pakkasta oli koko päivän miltei -12 astetta, lunta pyrytti lähes taukoamatta koko valoisan ajan näkyvyyden oltua parhaimmillaan vain 2 km ja itätuuli puhalsi purevana 8 m/s. Lumi on kinostunut kylätielle monin paikoin 10 cm paksuudelta valleiksi asti, kun taas aukeilla tuulen pyyhkäisemillä alueilla lunta ei ole nimeksikään. Lintupäivä aloitettiin pöllöilyllä, sillä Gamla Postenin lähistöllä klo 7.20 sarvipöllö huhuili jo aktiivisesti purevasta pakkastuulesta ja lumipyrystä huolimatta. Saaren pikkulinnut olivat helposti löydettävissä ruokintapaikoilta, erityisesti museon ja kaupan ympäristöstä. Tänään näkyi mm. 4 mustarastasta, 6 räkättiä, 3 pikkuvarpusta, 3 peippoa, 4 urpiaista ja ainakin 40 viherpeippoa. Laura oli havainnut myös varpushaukan. Merelle ei päässyt kovin pitkälle tähystämään, koska jatkuvat lumikuurot tekivät päivästä varsin haastavan. Lähirannoilta sain laskettua vesilinnuista 16 kyhmyjoutsenta, 2 merimetsoa, 270 telkkää, 65 sinisorsaa, 30 isokoskeloa ja 3 tukkasotkaa. Siperian pakkasherra oli korjannut jo satoaan joidenkin lajien kohdalla. Maata peittää lumi- ja jääkerros, josta ei ravintoa enää helpolla löydy ja irti saa. Jälkihavaintojen perusteella saaressa näyttää jolkuttelevan edelleen kettu, joka on käynyt yöllä nuuhkimassa ruokintapaikkojen kuokkavieraita. Hessun tavoin lähden Utöstä lauantaina klo 8.30 arktisten olosuhteiden ja lintujen vähyyden vuoksi.

Luminen näkymä kylältä Gamla Postenin suuntaan.
 
Itärannalla oli hyisevän kylmää ja merivesi kaukana ruovikosta.

torstai 2. helmikuuta 2012

Ulkosaaristossa talvi kiristää otettaan

Helmikuun toisena päivänä Salossa lämpömittari näytti -22 astetta pakkasta aamulla. Ulkosaaristossa Utössä iltayön aikana ohitettiin -10 asteen lukemat. Pakkanen on kiristynyt koko ajan ja uudet talven ennätykset lyötiin pöytään tätä kirjoittaessani torstai-iltana, kun Utön sääaseman mittari näytti klo 22.00 jo -14,2 astetta pakkasta! Saman tunnin aikana koettiin lopullinen maksimihuippu pakkasen kiristyessä vielä muutaman kymmenyksen lisää. Ja kun tuulikin puhaltaa itäkoillisesta 11 m/s, ovat olosuhteet täällä varsin arktiset ja hyytävän kylmät. Meri on yhä auki uloimpana saaristossa. Avoveden ja jään raja kulki noin puolen tunnin matkan päässä Pärnäisistä etelään päin. M/S Eivor puski vielä helposti ohuiden jäiden läpi alkumatkasta, joskin jäät rytisivät äänekkäästi kylkiä vasten. Kuten Pekka Pouta ennusti, Utössä saatiin reippaasti lunta lisää lähes koko valoisan ajan. Niinpä maastojyrä Helstolalta ei tullut yhtään havaintoja Utöstä tältä päivältä. Sen sijaan laivamatkan aikana ei satanut juuri lainkaan, vasta Jurmossa oli havaittavissa heikkoa lumisadetta. Seuraavaksi yöksi oli luvassa jälleen lisää lunta. Meri höyrysi ulapalla ja loi erikoisia kuvauskohteita. Avomerellä vesilinnut olivat luonnollisesti kateissa ja etsiytyneet satamien suojaisiin merenlahtiin ja rannoille.

Meri höyrysi ulapalla heikentäen väliaikaisesti näkyvyyttä.

Nötön edustalla talvehtii telkkiä, tukkasotkia ja kyhmyjoutsenia.

Jurmoon oli tänään vähän menijöitä heikossa lumisateessa.

Utössä luotsikutterit olivat saaneet jäävaipan ylleen.

Saunalahden ranta oli jäässä. Lunta oli pyryttänyt koko valoisan ajan.

Pärnäisissä kärvisteli noin 80 yksilön sinisorsaparvi. Nötön edustalla uiskenteli noin 50 telkkää, 20 tukkasotkaa, 10 (9ad+1juv) kyhmyjoutsenta sekä muutamia isokoskeloita ja merilokkeja. Aspössä saalisteli vanha merikotka, joka pelästytti lentoon 20 telkkää ja 12 isokoskeloa. Puoli kolmelta Jurmon satamassa pulikoi 30 sinisorsaa. Yhteysalus saapui klo 15.40 Utöseen. Saaressa en ehtinyt kummempia enää nähdä, vain tiaisia, mustarastaan, naurulokin ja pienen määrän vesilintuja. Jäätynyt ja luminen maa aiheuttaa vaikeuksia mm. lehtokurpalle ja mustapääkertulle, jotka ovat olleet paikalla vielä viime päiviin asti. Kurpan olinpaikkaa ei ole syytä enempää mainostaa jatkossa. Helstolan Jari lähtee aikaisin perjantaina mantereelle. Allekirjoittanut ottaa vastuun saaresta huomisesta lähtien.

keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Helmikuun pakkasbongauksia

Helmikuu alkoi ennusteiden mukaisesti talvisissa merkeissä. Salossa oli aamulla siedettävät lukemat -13 astetta. Sen sijaan länsirannikolla Uudessakaupungissa aukealla meren läheisyydessä puhaltava pakkastuuli sai ilman tuntumaan hyytävän kylmältä. Viisi karaistunutta bongaria eivät tästä hätkähtäneet vaan kuittasivat Suomen ensimmäisen helmikuisen aroharmaalokin, joka on viihtynyt kalasatamassa noin parisen viikkoa löytäjänä Alhon Pekka. Troolarit olivat tuoneet kalasatamaan silakkalastin. Aamuyhdeksältä alueella pyöri noin 300 harmaalokkia, jokunen merilokki ja tietysti etsityin ja harvinaisin aroharmaalokki 2-kv. Se nokki pudonneita jäisiä silakoita maasta, istui rakennusten katoilla ja lenteli aivan lähietäisyydellä. Paimiossa oli tänäänkin ollut esillä muutamaan otteeseen hyvä mäntysirkkukandi, ampu-, hiiri- ja varpushaukkojen sekä uuttukyyhkyjen kera. Salon Moisiossa ruokinnalla käy edelleen peippokoiras. Myös turkinkyyhky paistatteli päivää pihakuusen alaoksilla lymyilevän fasaanin yllä. Salon Enolassa on kuitenkin turkinkyyhkyjä enemmälti, tänään nähtiin 15 yksilön porukka.

Harmaalokit hyytävässä pakkassäässä Uudenkaupungin kalasatamassa.

Turkinpulu paistatteli iltapäivän auringossa Salon Kirkkokadulla.