lauantai 19. heinäkuuta 2014

Raaseporin perhosniityllä

Kuumana ja helteisenä päivänä avoin kukkiva metsäniitty suorastaan kuhisee hyönteisiä. Erikokoiset paarmat pyörivät ympärilläsi alituisena vitsauksena. Ne eivät jätä sinua rauhaan hetkeksikään. Kukkajäärät lentävät hiljalleen ohitse ja laskeutuvat siankärsämön kukille, jossa on ennestään verkkoperhosia. Räikeänväriset punavihreät virnapunatäplät vierailevat puolestaan ohdakkeiden kukilla. Paikalla on myös runsas joukko isoja hopeatäpliä sekä kultasiipiä. Tuoreessa puvussa oleva keisarinviittakoiras on upea näky. Niityn poikki lentää kulunut ja varsin haalistunut ritariperhonen, joka on jo parhaimmat kesäpäivänsä nähnyt. Päiväperhosloiston kruunaa hiekkatiellä lepatteleva pikkuhäiveperhonen kaksin kappalein. Ne ottavat aurinkoa maanpinnassa pienen tovin. Toinen on kiinnostunut märästä t-paidasta, auton kumipyörästä ja turkoosinsinisestä pinnasta. Tietyssä kulmassa siipien violetti väri hohtaa taianomaisesti aivan kuin siivet olisivat eri paria. Sain perhosesta jonkinlaisen kuvan, ennen kuin taivas meni pilveen. Sitten perhonen katosi metsikköön.

Pikkuhäiveperhosen, Apatura ilia, siivet hohtavat violettina.

Sama perhonen vaihteeksi lepoasennossa auton oven yläosassa.

torstai 10. heinäkuuta 2014

Tummahäränsilmän paratiisissa

Tummahäränsilmä on keskikesän tumma heinäperhonen, joka viihtyy avoimilla kedoilla, kuivilla kukkaniityillä ja laidunmailla. Vaikka nykylevinneisyys kattaa koko etelärannikon Ahvenanmaalta Kaakkois-Suomeen asti, on painopiste selvästi lounaassa. Kemiönsaaren Hiittisissä lajilla lienee maamme vahvin paikallinen kanta vanhassa kulttuuriympäristössä, jossa lehmät vielä laiduntavat. Perhoset lentävät lähellä maanpintaa niitetyllä kaistaleellakin joskin kaikkein eniten yksilöitä tapaa runsaskukkaisissa ja korkeampaa heinää kasvavissa niittylohkoissa. Siankärsämö on kukka, jolle tummahäränsilmät mielellään istahtavat. Levottomat perhoset kisailevat toistensa kanssa varsin paahteisessa ympäristössä. Seuranaan niillä on vain joitakin tesmaperhosia, hopea- ja punatäpliä sekä niittyperhosia. Runsaasta vuosittaisesta kannasta huolimatta keräily kannattaa jättää väliin. Arvokkaassa kirkko- ja kylämiljöössä perhoset ovat saaneet olla rauhassa kiitos syrjäisen sijainnin. Toisessa päässä saarta, Rosalan kylässä, tummahäränsilmää on vain nimeksi. Niittyjä sieltäkin löytyy, mutta perhoset ovat kadonneet asutuksen ja muun toiminnan vuoksi aikoinaan. Kylätien varsia koristavat kapeat ja punaiset kangasajuruohomatot. Tuoksu ja väri houkuttelevat paikalle muitakin hyönteisiä kuten nokkosperhosia. 

Siankärsämö tuntuu olevan tummahäränsilmän suosikkikasvi.

Tummahäränsilmän silmätäplä näkyy hyvin lepoasennossa.

torstai 3. heinäkuuta 2014

Purhamäenkosken rantaniityillä

Heinäkuun sää näyttää vihdoinkin kesäisen lämpimältä. Kohtalainen lounaistuuli vilvoittaa ilmaa ja kuivattaa maastoa sadekuurojen jälkeen. Joen rantaniityillä miehen korkuinen heinikko on vielä märkä. Aurinko paistaa täydeltä terältä. Halikon Purhamäenkosken luontopolku on niitetty kävelykelpoiseksi. Rohtovirmajuuret heiluvat pienessä tuulen vireessä. Kalliorinteessä kukkivat mäkitervakot, sikoangervot, keltamaksaruohot ja päivänkakkarat. Alempana varjoisassa niittykaistaleessa valtalajina on lilanvärinen metsäkurjenpolvi. Aivan veden rajassa pyrähtää parvi metallin- ja vihreänsinisiä immenkorentoja, jotka palaavat pian istumaan samalle sarakasville. Värit hohtavat kauniisti auringon valossa. Kosken pienessä virtauksessa ulpukkakasvustot liikkuvat edestakaisin. Tiaispoikue etsii ruokaansa rehevästä leppäpensaikosta. Eräästä tiaispöntöstä löytyi yllättäen kuollut metsämyyrä. Lehto- ja mustapääkerttu laulavat reviireillään. Pensastaskulla ja ruokokerttusella on niin ikään poikue maastossa. Västäräkki pyydystelee hyönteisiä mäkisen hiekkatien alaosasta, kun taas haarapääsky lentelee sillan ympäristössä ja istahtaa hetkeksi kyltin päälle. Lehmät tulevat aivan rantaviivaan saakka, kunnes suuntaavat ylemmäs laidunrinteeseen. 

Immenkorento paistattelee päivää kosken rannalla.

Keltamaksaruoho kukkii värikkäänä mattona kalliorinteessä.

Halikon Purhamäenkosken kapeaa rantaniittyä.

Ulpukan kukka ja lehdet liikkuvat virtaavassa vedessä.