torstai 17. lokakuuta 2013

Muuttolinnut poistuvat ja puiden lehdet putoilevat

Lokakuun puolivälin maisema on muuttunut ennen näkemättömän kauniista ruskaluonnosta harmaampaan sävyyn. Puiden lehtiä putoilee runsaasti. Maaperä on saanut värikkään lehtikerroksen, joka tummuu ja maatuu karikkeeksi. Aamupakkaset ovat tulleet eteläänkin. Pohjois- ja Keski-Suomessa on jo lumipeitettä, Salon seudulla sää on vielä syksyinen, tosin hyvin kolean tuntuinen. Viimeiset muuttolinnut matkaavat etelään. Viime viikolla etenkin Kaakkois-Suomessa havaittiin voimakasta hanhimuuttoa. Kymmenettuhannet arktiset valkoposkihanhet muuttivat alueemme kautta Venäjän suuntaan, osa parvista levähti ruokailemaan sikäläisille sänkipelloille. Tällä viikolla hanhimääriä lasketaan enää sadoissa ja tuhansissa. Pohjoisen talvikelit ovat laittaneet Lapin lintuihin vauhtia. Läpimuuttavia tunturikiuruja ja tilhiä on jo tavattu etelärannikkoa ja saaristoa myöten. Syyskuun lopulla löydetty samettipääkerttu sinnittelee yhä Porin Reposaaren tyrnipensaikossa metallirengas jalassaan. Mielenkiintoista onkin nähdä, kuinka pitkälle linnun eväät riittävät.

Venäjän valkoposkihanhia on laskeutunut pellolle ruokailemaan.

Paikallisista linnuista korttelimme turkinkyyhkyt ovat parveutuneet. Parhaimmillaan niitä näkyi 11 yksilön porukka. Yleensä ne viihtyvät 4-5 yksilön ryhmässä. Lajia havaitsee päivittäin Salon Moision kulmilla. Pöllöt ovat liikekannalla, etenkin helmi- ja sarvipöllöt. Reviireillään oleskelevat lehtopöllöt ääntelevät leudolla kelillä syksyisin jopa päivänvalossa. Närhet kuskaavat tammenterhoja oikein urakalla omiin talvivarastoihinsa. Pyrstötiaisparvia kiertelee ja vaeltelee rannikkoja pitkin aina Utöhön asti. Pitkä syksy on ollut kasviston kannalta myös poikkeuksellinen. Pajunkissoja on putkahtanut esiin Salon Halikonlahdella. Mm. valkovuokko tavattiin kukkimasta viikon aikana toista kertaa tänä vuonna. Hyönteisiäkin on edelleen lennossa. Joukko yöperhosia, lähinnä harvoja mittareita ja yökkösiä lentelee lokakuun pimeinä iltoina. Etelärannikon saarista on saatu harvinaista sulkanirkkoa (Ptilophora plumigera), joka tulee valolle. Kausi jatkuu ensimmäiseen lumentuloon asti.

Pajunkissat ovat avautuneet leudossa syysilmassa.

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Merenrannan rariteetteja syksyn koleudessa

Syyskuun viimeiset päivät olivat todella koleita. Linturariteettien löytymistä se ei kuitenkaan haitannut. Menneenä viikonloppuna Porin Reposaaresta löydettiin Suomen neljäs samettipääkerttu (Sylvia melanocephala), josta bongarit saivat pinnamakeaa vatsan täydeltä. Edellisestä Lågskärin lintuaseman bongauksesta oli ehtinyt kulua jo peräti 17 vuotta. Ensimmäisenä löytöpäivänä vain harvat näkivät linnun, mutta seuraavina päivinä lokakuun puolelle lintu havaittiin ensin ääntelevänä voimakkaasti rätisten aamuhämärissä lumimarjapensaikon luona, mistä se valoisalla siirtyi lyhyen matkan merenrannan tyrnipensaikkoon jatkuvasti liikkuen ja matalalla maanrajassa kähmyillen. Kuvia linnusta ei juuri saatu ja jos saatiinkiin niin ei ainakaan kovin hyvätasoisia. Usein lintua nähtiin vain sekunnin pari kerrallaan, joskin tumma päälaki, valkea kurkku, harmaa selkä, valkoiset pyrstön reunat ja punainen iris erottuivat hyvällä onnella ja sijoittumisella. Elämänpinna tuli luonnollisesti lajista. Tyrnipensaissa oli vielä paljon marjoja, joita muut kertut, mm. herne-, lehto- ja mustapääkertut popsivat. Lokakuun alussa toverit olivat jo häipyneet samettipään jäätyä onneksi paikalle. Tänään rantaviivassa piippaili vielä myöhäinen meriharakka.

Tyrnipensaissa oli runsaasti marjoja Porin Reposaaressa.

Aamuruskoa taivaalla syyskuun viimeisenä päivänä. 

Tässä välissä kuun vaihteessa oli pikainen parin yön Utön käynti. Syyskuun viimeisenä päivänä itätuuli puhalsi rariteettia ja pikkukivaa saareen. Päivän listassa oli paljon mielenkiintoisia lajeja: lyhytnokkahanhi, muuttohaukka, arosuohaukka, jänkäkurppa, leveäpyrstökihukandi, hiiripöllö, pikkutikka, pähkinähakki, närhi, kirjosiipikäpylintu, nokkavarpunen, pikkusirkku ym. Pikkulokkeja muutti aamupäivällä mukava määrä. Tenovuon Jorman blogista voi katsoa tarkemmat tiedot. Ulkosalla piipahti amiraali ja Janne oli saanut verkolla suutarin, joka on ulkosaaristossa epätavallinen kalavieras. Lokakuun ekana päivänä saareen oli jäänyt vaelluksen jäljiltä pari närheä ja hakki. Hippiäisillä, puukiipijöillä, peipoilla ja kulorastailla oli kovaa liikehdintää. Meripelastusseuran vene käväisi saaressa. Laivamatkoilla ei näkynyt juuri mitään. Täsmäretket olivat varsin antoisia. Lähipäivät ovat ennusteen mukaan jälleen aurinkoisia ja lämpimiä. Syksy saa jatkoa.

Pähkinähakki tupsahti maanantaina Utöhön.

Suutari eksyi Jannen kalaverkkoon Utössä.