lauantai 10. syyskuuta 2016

Syksyn värejä ja merkkejä

Syyskuun alkupuolisko tarjoaa värikkäitä maisemia ja kohteita. Pohjois-Lapissa ruska on  jo parhaimmillaan. Salon seudulla vaahteroiden latvat ovat alkaneet loistaa punakeltaisina. Puistosaarni pudottaa hiljalleen kirkkaankeltaisia lehtiään. Pihlajanmarjat hehkuvat tummanpunaisina. Loppuvuodesta on odotettavissa marjalintujen, tilhien ja rastaiden invaasiota. Makedonian- ja sembramäntyjen oksista riippuu suurikokoisia käpyjä, jotka ovat pähkinähakkien mieleen. Omenasato kypsyy myöhempien lajikkeiden osalta. Kosteiden aamujen jälkeen varsin lämpimät päivät ovat tuoneet tuulahduksen kesästä. Päiväperhosista amiraaleja lentelee runsaslukuisesti pihoissa ja puutarhoissa. Tämä laji muuttaa meiltä etelään lintujen tavoin. Etelä- ja lounaisrannikolla on tavattu vaeltajana jalavakeltayökkösiä totuttua enemmän huippuharvinaisten kiitäjien ohessa. Punaiset syyskorennot päivystävät hiekkateillä ja pitkospuilla. Kiiltomadot tuikkivat syyspimeinä iltaöinä. Petolintujen muutto on ollut näkyvää jo pidemmän aikaa. Puitujen viljapeltojen yli valuu kurkiparvia, jotka menevät kauniilla säällä aika korkealla suunnaten ensiksi Ruotsiin ja Viroon. Toimeliaita västäräkkejä lirputtelee kadun varsilla. Tervapääskyt hävisivät maisemista lähes kokonaan syyskuun puolella, sen sijaan haarapääskyjä tapaa vielä, syystä että joillakin pareilla oli myöhäisiä pesintöjä meneillään. Venäjältä lähtöisin olevat taigauunilinnut ovat saapuneet jälleen maahamme.


Omenat ovat saaneet punaista väriä.

Pensashanhikki kukkii pihoissa pirteän keltaisena.

Etelä-Suomessa vaahtera alkaa peittyä syysruskaan.