Etelä-Ruotsin kautta saapunut hyvin lämmin sää toi kesäisen tuulahduksen Salon ruskanväritteiseen syysmarkkinahumuun. Lämpötila kipusi iltapäivällä yli +21 asteeseen, jollaista ei ole koskaan koettu Suomessa syyskuun viimeisenä päivänä. Kesäiseltä tuntui menokin jäätelöä syödessä, t-paita päällä ulkosalla, nurmikoita leikattiin ja kärpäset pörräilivät sankoin joukoin ikkunalaseissa. Vaahterat ovat kauniin punakeltaisia, lehtimatot koristavat kujia ja kadunvarsia, pensasaidat ja köynnökset hehkuvat syvänpunaisina. Vieno tuulenvire kopsauttelee alas tammenterhoja, jotka ovat närhien lempiruokaa. Niitä kannattaa kerätä talteen talven varalle lintuja varten. Hevoskastanjan kotamaiset hedelmät ovat sen sijaan mauttomia. Monet perennat mm. kehäkukat, punahatut ja ruusut kukkivat edelleen. Metsistä voi kerätä suunnattomia määriä suppilovahveroita ja soilta kypsyneitä karpaloita.
 |
| Pensasaidat ovat värittyneet hehkuvan punaisiksi. |
Lämpimänä päivänä päiväperhoset heräilevät myös uudestaan eloon, mm. amiraalit ja naurisperhoset lentävät usein vielä lokakuun alkupäivinäkin. Joillakin paikoilla Etelä-Suomessa havaittiin tänään elokuun vaelluksen jäljiltä syntynyttä harvinaista kotimaista sinappiperhoskantaa. Kuluneella viikolla syöttirysästäni Halikonlahden rantamilta löytyi herhiläinen, joka on kookkain ampiaislajimme. Melkoinen köriläs. Laji kotiutuu meille uudestaan kiitos lämpimien kesien.
 |
| Syyskesää Salonjoen rannalla. |
Lintujen syysmuutto jatkuu edelleen vilkkaana. Maastosta voi löytyä pieniä vihreitä, itäisiä taigauunilintuja. Salon Halikonlahden Timalitornilla viihtyi ainakin neljän päivän ajan Lapin lintu pulmunen, jota ei yleensä näe syyskuun puolella näin etelässä. Lämmin päivä innosti jopa rytikerttuset laulamaan. Tiaiset liikehtivät rannikoilla ja saarissa parvittain. Lokakuun tullen lintuharrastajat etsiytyvät myös samoihin paikkoihin. Hyviä muutontarkkailupaikkoja ja saaria on Suomi täynnä. Utö kerää tällä hetkellä yksipuolisesti kymmenittäin alan harrastajia ja valokuvaajia. Tämä on valitettavaa sikäli, että hyviä havaintoja menetetään paljon muista paikoista, joissa ei retkeillä juuri lainkaan.
