tiistai 4. lokakuuta 2011

Lokakuun alkua Utössä

Sunnuntai-iltapäivänä lähdin pitkästä aikaa Utöseen kuukauden tauon jälkeen. Nauvon puoleisessa lauttarannassa tuli vastaan pitkä autojono. Saavuttuani juuri Pärnäisiin Tenovuon Jorma kiihdytti kiireellä kohti Turkua ja minä puolestani astelin m/s Eivorille. Perillä Utössä olikin jo pimeää. Rastasmuutto sumuisessa ja lämpimässä säässä oli varsin kiivasta. Hepokatit sirittelivät aktiivisesti koulun pihamailla. Jälkeenpäin kuulin paroniksi ristityn Kuusiston Kimin hoitaneen iltakymmeneltä kaksi lennossa ääntelevää keräkurmitsaa kylän valoissa. Se oli kaikkiaan vasta Utön kolmas havainto lajista. Seuraavana päivänä oli keisarinkin osallistuttava Kimin maljan nostoon 250 Utön pinnasta. Ja jatkoa seurasi liejukanalla! Kaiken kukkuraksi oli kuunneltava vielä raumlaissii jaarituksii tohkeissaan olevan Järvisen Mikon edellisiltana kuullun muuttavan kaulushaikaran ääniherkistelyistä. Johan oli shokkitulo saareen kerrassaan. Lämpimät onnittelut vaan herroille.

Utön kyläaukion rantaa, jossa nykyisin viihtyy töyhtökiuru.
Maanantaiaamu aukeni pilvisenä ja sateisena. Aluksi oli kaakkoistuulta, sitten päivällä lounaistuulta ja iltapäivästä alkaen kohtalaista koillistuulta, mikä taas yöksi kääntyi vaihteeksi lounaaseen. Päivä oli siis varsin eriskummallinen tuulen suuntien kanssa. Valoisaa riitti aamukahdeksasta 12 tuntia eteenpäin. Laaksosen Juhan ja myöhemmin Minnan kanssa tehtiin radiohaastattelu geologiasta ensin Utön näkökulmasta ja myöhemmin koko Suomen kattavasti. Lintuja oli varsin vähän. Saari oli tyhjentynyt ja valtaosa yöllisistä rastaistakin oli jatkanut matkaansa Utöstä etelään. Jotakin mainittavaa sentään löytyi: jänkäkurppa ja pari taivaanvuohta, mustapääkerttukoiras, nuori pikkusieppo koulun kivimuurin läheltä saarnien lehvästöistä, hily-ääninen tiltaltti, itärannan yllä kiertelevä harmaahaikara, illalla noin 70 etelään muuttavaa valkoposkihanhea sekä vähän aiemmin klo 17 aikoihin saapunut nuori muuttohaukka, joka kierteli saaren yllä jäätyään paikalliseksi tunnin ajaksi itäpuolen kallioille tähystämään. Kaakkoispuolen merialueella siivilleen nousi 120 yksilön merimetsoparvi. Juha ja Mikko kutsuivat rantasaunaan illan pimennyttyä.

Auringonnousua aamukahdeksalta hotellin pihasta kuvattuna.
Tiistai ei tuonut olennaista muutosta lintutilanteeseen. Töyhtökiuru oli edelleen paikalla Lumijärven pihassa ruohikon kätköissä ja kolme teertä laskeutui Kesnäsin eteläniemelle aamuvarhain. Hotellin sisäpihan pihlajissa hyöri naaraspukuinen leppälintu. Joitakin urpiaisia ja kiuruja oli saareen eksynyt lisää. Talvipukuiset naurulokit seilasivat aallokoiden mukana ravinnon haussa. Ennen lähtöäni klo 13.15 satamasta pojat löysivät Ormskärin yltä muuttohaukan, liekö sama eilinen nuorukainen. Lintumiesten vahdinvaihto sujui nopeasti muutama sana vaihtaen. Pihapinnojen kuninkaan, Tenovuon Jorman tuloa oli jo odotettukin. Saareen saapui muutakin ikäpresidenttinuorisoa kuten Vikmanin Reiska ja Gamlingarna.  Lähtövuorossa oli itseni lisäksi TLY:n pojista Petri Ahti, Ilkka Laitinen, Rami Metsäranta ja Jussi Jauhiainen sekä Tringan miehistä Christer Casagrande joukkoineen. Matka Utöstä Pärnäisiin sujui myötätuulessa. Utön-Jurmon välillä ohitsemme lipui sota-alus F221 Hessen. Jurmon sataman edustalla lepäili lähes kaksisataa merimetsoa kahdessa eri porukassa. Navakassa lounaistuulessa lintuhavainnot jäivät vähiin. Aamun lyhyen saderintaman jälkeen aurinko paistoi varsin lämpimästi. Merikotkien liitely laivaväylällä jäi mukavasti mieleen.