tiistai 7. kesäkuuta 2016

Pikkuapollot lentävät jälleen

Loppukevät meni vauhdilla ohi. Osa tiaispoikueista on jo etelässä maastossa. Poikueet olivat suuria, tali- ja sinitiaisella oli tavallisesti 8-10 poikasta pönttöä kohti kiitos kirvojen massaesiintymän. Kuiva ja kuuma sääjakso näyttää vaihtuvan selvästi sateisempaan ja viileämpään säätyyppiin. Sen vuoksi kävin tänään katsomassa Halikon Märyn yhtä pikkuapollopaikkaa. Aurinko porotti lämpimästi vienossa tuulen vireessä rehevän ojan koiranputki- ja metsäkurjenpolvirinteeseen. Pikkuapollot lentelivät edestakaisin rinnettä ja laskeutuivat kukin vuoron perään niin ruohikkoon kuin kukallekin. Lyhyellä käynnillä kahdella pienellä aukiolla laskin ainakin viisi eri yksilöä yhtä aikaa lennossa. Joillakin siivenkulmat olivat hieman kuluneet. Lennon aloitus on eittämättä osunut jo toukokuun puolelle. Samalla retkellä näkyi myös aurora- ja nokkosperhonen. Hyönteismaailmassa on pitänyt kiirettä. Mäkitervakot houkuttelevat paraikaa luokseen kiitäjiä sekä harvinaisia ritariperhosia. 

Pikkuapollo on istahtanut metsäkurjenpolven kukalle.

Pikkuapollon tyypillistä biotooppia.