sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Rareja, vaeltajia ja myöhästelijöitä

Syys-lokakuussa on saatu nauttia paitsi Etelä-Suomen komeasta ruskasta myös ennen näkemättömän runsaasta leveäpyrstökihun muutosta. Tällainen ornikielellä "lepy" tuli omakohtaisestikin löydettyä raumalaisten kanssa viime keskiviikkona ms Kökarilla matkalla Utöhön. Nuori lintu pyöri aivan laivan keulan edessä, josta se jatkoi matkaansa välillä kierrellen noin lounaaseen laivaväylän suuntaisesti. Mitä ilmeisemmin sama lintu tuli meille eteen uudestaan puolen tunnin päästä ja viimeinen näköhavainto kihusta oli Finnskärin kallioiden kohdalta. Silloin lintu näytti jo melko pieneltä, puhumattakaan saaresta käsin kuitattuna kaukana ulapalla. Utön lokakuun ekaan päivään mahtui vielä yksi pikkuvihreä eli taigauunilintu, jota on nähty päivittäin jopa useita eri yksilöitä. Myös suulia on liikkunut useissa eri paikoissa. Vuonna 1999 sellainen tuli nähtyä Yläneen ja Säkylän Pyhäjärvellä syys- ja lokakuun puolella, silloin tosin sama nuori lintu. 

Pyrstötiainen Utössä. En halua katsoa kameraan päin. 

Tähän aikaan vuodesta syksyinen meri-ilmasto on varsin leuto. Aurinkoisina päivinä lokakuun alussa havaittiin sekä amiraali että ohdakeperhonen Utössä. Saaressa kukki vielä mm. ketoneilikka, kissankello ja juhannusruusu. Viimeisiä haarapääskyjä ja sieppoja parveilee hyönteispyynnissä. Viime torstaina 2.10. Utössä havaittiin myöhäisiä harmaa-, kirjo- ja pikkusieppoja, hernekerttuja ja leppälintuja. Kuusi- ja pyrstötiaiset ovat ulottaneet vaelluksensa Utöhön asti. Erikoinen tapaus sattui kohdalleni, kun yksi pyrstötiainen jäi pyrstösulastaan kiinni ruusupensaan oksaan. Lintu roikkui pää alaspäin neuvottomana paikallaan, kunnes onnistui lopulta riuhtaisemaan siitä itsensä irti sitä lähestyessäni, jolloin yksi musta pyrstösulka jäi ruusun piikkiin kiinni. Mittasin sulan ja totesin sen olevan 92 mm pitkä. Ilman pyrstöä pyrstötiainen on siis kooltaan pienempi kuin hippiäinen. Päivän muuta antia olivat 17 länteen muuttavaa pikkulokkia, 3 taigauunilintua ja puvultaan tristis-tyyppinen äänetön tiltaltti. Sarvipöllö piilotteli itäniityn pihlajissa ja raripensaassa. 

Nuori kuhankeittäjä Raision Kukonpäässä.

Mantereella Porin Yyterissä kuudetta päivää paikalla ollut siperiankurmitsa näyttäytyi edelleen nätisti uuden tornin edustalla tundrakurmitsojen ja suosirrien seurassa. Seuraavana päivänä sitä ei enää ollut. Sellaista on bongaus. Kuukausipinnamiehiä ovat juoksuttaneet myös kuhankeittäjät. Niin ikään nuoria lintuja on näyttäytynyt vieläkin Kalajoella ja Raisiossa. Vm. paikassa tänään kävin itsekin Tompan löytämän linnun hoitamassa ja kuvaamassa. Sain sentään yhden jonkinlaisen vaatimattoman tunnistuskuvan. Kuhankeittäjä on muutoinkin harvinainen laji Lounais-Suomessa ja etenkin syksyllä. Lintu liikkui korkealla lepän latvoissa pyrähdellen, toisinaan laskeutui alemmas pihlajanmarjoja myös syömään. Hienon näköinen lintu nuoruuspuvussakin, josta ei pysty sukupuolta erottamaan. Viikolla puhaltavat navakat kaakkois- ja itätuulet. Eliskärki odottelee kuumeisesti kovia rareja Suomeen. Muualla Euroopassa on bongailtu jenkkilajeja, mm. kerttuleita, amerikanvesipääskyjä ja -sipejä, punasilmävireoita kuin myös siperialaisia lajeja kuten sarasirkkalintu ja siperianrastas. Rubiinisatakieli olisi toivelistalla. Taigakirvisiä ja muita itäisiä uunilintuja ja rastaita on tarjolla.