perjantai 17. lokakuuta 2014

Navakkaa itätuulta ja kylmenevää

Viikolla 42 ma-to ulkosaaristo näytti jo syksyiset puolensa. Lämpötila putosi noin viidellä asteella ja varsin vilpoinen navakka itäkoillistuuli sai etenkin hanhimassat liikkeelle. Pikkulinnuista hippiäiset, puukiipijät, kuusi- ja pyrstötiaiset sekä peukaloiset olivat näkyvästi esillä Utön majakkasaaressa. Mongoliankirvisen viimeinen havaintopäivä oli ti 14.10. Huuhkajat ja luhtakanat edustavat paikallista antia kunhan vain sään puolesta kuuluvat ja näkyvät. Luotsiaseman edustan pienille luodoille on jämähtänyt pidemmäksi aikaa kolme sepelhanhea. Haukoista muuttohaukkoja ja piekanoja on nähty miltei päivittäin. Tiistai-iltapäivään sattui jakson ainoa lämmin aurinkoinen hetki, jolloin eräällä seinustalla lämmitteli myöhäinen neitoperhonen ja Kesnäsin suunnalla oli nähty ojanpenkalla vielä kaksi kyytä! Mustapääkertut ovat ahmineet C-vitamiinia hotellin pihlajanmarjoista. Seurakseen ne saivat yhden lehtokertun. Ja samaan pihlajaan tupsahti niin ikään taigauunilintu. 

Kenties syksyn myöhäisin neitoperhonen Utössä 14.10.

Hippiäisen veikeä ilme edestä kuvattuna.

Keskiviikkona 15.10. oli valkoposkihanhien muuttopäivä. Etenkin klo 12-17 oli lähes tauotonta muuttoa lounaaseen. Kirjurit joutuivat koville tilanteen tasalla pysymisessä. Saaren kummaltakin puolelta ohitti yli 20 000 hanhea, joista suurin osa oli valkoposkihanhia. Klo 17.20 hanhien tulo loppui. Varikset ja naakat porhalsivat myös parvissa lounaaseen kohti Etelä-Ruotsia. Viimeisenä päivänäni torstaina 16.10. Utössä nähtiin mm. haarapääsky, pikkutikka ja suopöllö. Illan mielenkiintoisin tapaus sattui kappelin kalliolla, kun yksi puukiipijä pujotteli kallion pintaa pitkin kolmen ihmisen jalkojen välistä! Pelottomat hippiäiset ja pyrstötiaiset ovat helppoa ateriaa varpushaukoille, jotka saalistivat kylällä aivan hämärään asti. Jannella oli puolestaan oiva kalasaalis, kuusi komeaa siikaa.

Pyrstötiainen on istahtanut hetkeksi pienelle kivelle.

Jannen komea siikasaalis laiturilla.