lauantai 12. toukokuuta 2012

Raripuskan rareja ja saaren löytöjä

Pakolliset mantereen kuviot alkuviikosta. Sääkarttojen tutkiskelua. Keskellä viikkoa luvassa oiva tilanne rariteettien tulemiselle Utöseen. Siis sinne. Viime kerrasta olikin aikaa. Tiistaina 8.5. m/s Eivor saapui perille klo 12.50, sää oli selkeä, lämpötila noin +9 astetta ja tuuli kävi etelästä 4 m/s. Tenovuon Jorma ja Kallion Erkki tulivat vastaan satamassa lähteäkseen mantereelle. Tänään ei kuitenkaan ollut raripäivä eikä pitänytkään. Iltapäivän ja illan aikana oli menossa jonkinlaista pikkukuovi- ja punakuirimuuttoa. Saaressa hysyistä ainakin kolme koiraspuolista sinirintaa itärannassa. Haahkat hautovat paraikaa, joten rannoilla kävelemistä on syytä välttää.

Haahkan 2-munainen pesä.

Haahkapari hotellin kalliolla.

Keskiviikkona 9.5. sää oli vieläkin odottava. Lämpötila kipusi lähelle +10 astetta, poutapäivä ja tuuli kaakosta 6-7 m/s. Jaksoin aamulla staijata luotsiasemalla. Lista karttui seuraavasti: kuikka 28, ruokki 34, härkälintu 1, merikihu 2, valkoposkihanhi 2 ja suopöllö 2, jotka laskeutuivat muutolta Kesnäsiin. Itärannassa oleili karikukko ja punakuirinaaras. Hysyistä mainittakoon mustaleppälintu 1 n-puk. Aurinkoisena päivänä käärmeet ja päiväperhoset olivat liikkeellä aktiivisesti. Aamulla oli saatu harmaahylje tähtäimeen lupakiintiöiden mukaisesti. Saaristolaisperinteitä noudattaen hylje nyljettiin rannassa ja sain katsoa vierestä operaatiota. Kaikki ruumiinosat otettiin tarkasti talteen. Hylje oli noin satakiloinen otus, sen jahtiin tarvitaan hyvää paikallistuntemusta ja kaksi kokemuksen omaavaa miestä. Mats Bergmanilla näkyi ammattitaito periytyneen hyvin. Pyry kävi hakemassa tähteitä muovipussiinsa.

Mats Bergman työssään hylkeen nylkemisessä.

Västäräkki tarkkailee katoilta kyläläisten puuhia. 

Mustakurkku-uikut lepäilemässä levien keskellä.

Lapintiira lohkareella päivälevolla.

Torstai 10.5. sää näytti hyvin lupaavalta öisen pikkusateen jälkeen ja tulevan perjantain matalapaineen välissä. Lämpötila kohosi nopeasti aamupäivällä ja etelätuulessa tuntui rariputken vainua. Aamulla itäniityn kuuluisassa raripuskassa liikkui kultarinta ja pikkusieppo muiden kerttujen ja fyllareiden lomassa. Pikkusieppoja löytyi ympäri saarta ainakin 6 eri yksilöä, yksi hotellin sisäpihassakin tuoleilla istumassa. Rajavartiolaitoksen kopteri laskeutui Utön helikopterikentälle kovalla pörinällä. Juuri ennen puolta päivää kävelin itäniityn raripuskan ohi ja jatkoin matkaa rantaan asti Varesvuon Markuksen jäätyä kuvaamaan pensaan juurelle. Eipä aikaakaan kun puhelin alkoi piristä. Tennari soitti laivalta, että raripuskasta oli löytynyt vastikään muutolta tipahtanut komea koiras rusorintakerttu. Käyhän se näinkin. Tuota pikaa saavuin paikalle ja totesin linnun olevan edessäni pensaan rannan puolella. Saaren toinen rusorintakerttu oli bongattuna. Alkutilanteeseen ehtivät mukaan Juhat Laaksonen ja Rahkonen. Vielä kun saataisiin professori peliin mukaan. Linnusta ei saatu havaintoja ekan puolen tunnin jälkeen. Tilanne rauhoittui. Saaren kaakkoisosassa kaunis sepelrastaskoiras poseerasi pihlajan alaoksalla. Iltapäivällä raripuskan juurella liikkui siipijuovafyllari, joka kiikarimäärityksellä näytti monien muidenkin mielestä aikaiselta idänuunilinnulta. Asia ei kolkuttanut sen enempää omaatuntoa, vaikka jokin linnussa häiritsi. Tenovuon Jormakin saapui kotisaareensa.

Nuori pikkusieppo on istahtanut hotellin tuolille.

Mustapääkerttukoiras raidan oksalla.

Pikkulepinkäiskoiras pihlajan keskellä.

Itäniityn raripuska on nimensä veroinen. Lämpöväreilyä oli ilmassa.

Rajavartiolaitoksen kopteri on laskeutunut Utöseen.

Illalla alkoi uudestaan tapahtua. Ensinnäkin, rusorintakerttu löytyi uudelleen lähikatajikosta Jorman suunnattomaksi iloksi ja toiseksi, siipijuovafyllarista saatiin Juhan ja Pyryn toimesta hyviä kuvia. Utön sisäisen raadin ja mantereen asiantuntijakonsulttien lausuntojen jälkeen seuraavana päivänä linnun todettiin olleen vieläkin harvinaisempi kashmirinuunilintu, josta oli ennestään vain yksi keväthavainto Suomesta. Aina kannattaa siis kuvata! Rusorintakerttu oli maamme 31.havainto, tieto Tarsigerista. Ei ollenkaan hassumpi lintupäivä. Saaresta tehtiin vielä yksi kova löytö, nimittäin Juha plokkasi geokätkön kivikkoisesta katajikosta. Sehän oli paikallaan rariteettien juhlinnassa. Illan sain olla mukana Tean kuvauksissa. Yllätys oli myös Pöytyän Kyröstä tullut leirikoulunuoriso, joukossa entisiä oppilaitani, joilla oli hyvä meno ja meininki päällä. Tunsivatkin vielä ja tarjosivat sipsejään. Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen päivä. Perjantaiaamuna 11.5. oli aikainen lähtö klo 5.30 edessä. Huuhkaja huhuili sateessa ja tuulessa kovaan ääneen, taisi olla pääsaarella.

Utössä käy usein myös leirikoulunuorisoa. Meno on sen mukaista.
Hyvin on oppi mennyt perille aikanaan entisen opettajansa johdolla. 

Utön kylän rantaa. Vesi on yhä hyvin matalalla.