Lapin retki 19.-24.6.2011

Sunnuntai 19.6.
Lapin retki alkoi varsinaisesti jo edeltävänä päivänä, sillä autojunamme Turusta Rovaniemelle starttasi lauantaina klo 21.05 saapuen perille sunnuntaina klo 10.50. Sadekuurot haittasivat ajamista, mutta sen jälkeen sääkin muuttui pilvipoutaiseksi. Ensimmäinen täsmäpysähdys suoritettiin Sodankylän Peurasuvannossa, jossa yhdessä pöntössä odotti 7 lapintiaisen poikasta rengastettavaksi.  Aiemmin siinä pöntössä ei ole ollut lapintiiasta. Molemmat emot olivat renkaattomia ja siten uusia tuttavuuksia. Niitä ei otettu kiinni ajan puutteen vuoksi.

Lapintiaisen poikasia pöntössä Sodankylän Peurasuvannossa.

Seuraavana oli vuorossa Vuotso Sompiontien varrella, mistä varsinainen Lappi alkaakin saamenkielisine kyltteineen. Talitiainen kökötteli pöntössään pienten poikastensa kanssa luppomännikössä. Leppälinnulla oli jälleen munapesintä tutussa vanhassa paikassaan. Vuotson kanavalla lepäili laulujoutsenpariskunta, joka toitottaen lähti lentoon kauemmas.

Vuotson kanava hiekkatörmineen.

Illaksi ehdimme Inarin Kakslauttaseen, Laanilan Savottakahvilaan, jossa pidimme tukikohtaa yön yli. Pönttötarkastuskierros jatkui lähimaastossa. Kakslauttasessa lapintiaisella oli 9 poikasta, toinen emoista oli renkaaton (nyt rengastettu) ja toinen renkaallinen, vm. tuli oma kontrolli parin vuoden takaa täsmälleen samasta paikasta poikaspesältä. Inarin Saariselällä omasta jo vähän ikääntyneestä pöntöstäni löytyi 6 lapintiaisen poikasta, joiden toisen emon sain merkittyä. Poikaset olivat jo varsin isokokoisia.

Maanantai 20.6.
Aikainen herätys klo 03.30 tunturiin Sodankylän Kiilopäälle. Klo 04.00-05.00 Kiilopään huipulla piipahti yksi keräkurmitsa ja alarinteen kumpareelle siirtynyt kiirunakoiras torkkui raukean unisena tunturikoivujen suojassa. Koiras oli pääosin valkoisessa asussaan erottuen hyvin ympäristöstään. Tunturisopuli lyllersi rappusten alle piiloon. Käki kukkui alempana tunturikoivikossa. Eräs pariskunta oli hakenut tunturipöllöä turhaan lähituntureilta.

Rappuset johtavat Kiilopään laelle asti.

Kiirunakoiras lepäilee kumpareella Kiilopään alarinteessä. 

Kiilopään tunturilakeutta, taustalla horisontissa lumenviipymäalue.

Paluu takaisin Laanilan Savottakahvilaan. Tuvan nurkalla hääri kaksi tunturisopulia, joista toinen oli vähän pienempi. Reviirillä oli runsaasti sammalkäytäviä, jotka johtivat kaatuneen kelovanhuksen juurakon alle. Aamulla auringon jo paistaessa +16 asteessa suuntasimme auton keulan Inarin Kutturantielle. Lyylin Kultakahvilassa erityisesti kullankaivajien suosimassa taukopaikassa bongattiin lapintiainen, jonka pesintä oli jostakin syystä epäonnistunut muna- ja poikasvaiheessa. Sen sijaan leppälinnulla oli 7 potraa poikasta pöntössään. Ajelimme Kutturantien päähän asti Ivalojoelle, jonka rannalla siristeli tilhi. Matkalla nähtiin ylilentävä ampuhaukka ja kovaa kyytiä viipottava tunturisopuli.

Tunturisopuli aamun aherruksessa Laanilan tuvan nurkalla.

Inarin Kutturantie, jonka varrella on Köysivaaran kuusikko.

Veneenlaskupaikka Ivalojoen rannassa Kutturassa.

Ennen puolta päivää porhalsimme Inarin Kuukkelilammelle Luttojoen varteen. Siellä Mari näki ensimmäisen kuukkelin tällä reissulla. Pönttökierros jäi laihaksi. Sopulien käytäviä ja jätöksiä näkyi kaikkialla. Matka jatkui päätietä Inariin Ukonjärven ja Myössäjärven kautta. Vm. paikassa leppälinnun 6 poikasta saivat renkaan jalkaansa. Inarin Toivoniemessä oli paljon pönttöjä tarkastettavina. Ensiksi puoli tusinaa leppälintuja, sitten kahdesta pöntöstä lapintiaisia, joilla kummallakin oli 8 poikasta. Renkaattomista emoista sain kolme rengastettua. Sillä välin Mari oli nähnyt luontopolulla neljä kuukkelia. Retken toinen käki kukkui. Tullessani takaisin reitiltä, vastassani oli jo maastoon lähteneitä lentokykyisiä lapintiaisen poikasia. Talitiaisia löytyi pesivinä useasta paikasta.

Lähes lentokykyinen lapintiaisen poikanen Inarin Toivoniemessä.

Neljän tuulen tupa Inarin Kaamasentien varrella.

Iltakuudeksi ennätimme Inarin Kaamaseen Neljän tuulen tuvalle, jossa ruokinnalla näyttäytyi heti kaksi punaista taviokuurnakoirasta. Vietimme yön mökissä ja saunoimme järven rannalla. Vesi oli kylmää, joten uiminen jäi väliin. Sääskiä inisi jokunen. Majoittumisen välissä käväisimme Tuuruharjulla ennen etelästä saapuvia sadepilviä katsomassa yhtä lapintiaispaikkaa. Toisessa pöntössä olikin pesivä lapintiaispari. Kontrolloin molemmat viimevuotiset emot. Yleensä sama lapintiaispari ei ole pesinyt ennen peräkkäin samaan pönttöön. Tinttiprojektia olikin tälle päivälle jo ihan riittävästi.

Tiistai 21.6.
Koko yön oli satanut vettä ja sitä jatkui aamulla edelleen. Lämpötila näytti +6 astetta. Vilkaisin viideltä ruokinnoille, joissa oli 6 taviokuurnaa, kaksi koirasta ja neljä naarasta. Paikalla hyöri lapintiainen, jolla näkyi olevan rengas jalassaan. Mahdollisesti myös toinenkin. Utsjoen Mierasrovalla tunturisopuli juoksi varvikkoon kulkijaa pakoon. Tultuani takaisin Neljän tuulen tuvalle lintulaudoilla näkyi samat taviokuurnat ja lapintiaiset, pari talitiaista, vihervarpunen, urpiaisia, järripeippoja ja kymmeniä viherpeippoja. Aamulla lähdimme kohti Utsjoen Karigasniemeä. Sitä ennen pysähdyimme Sulaojanlähteelle Kevon reitin lounaiseen päähän. Pöntöissä pesi lapin- ja talitiainen, kummallakin 8 poikasta ja lapintiaisesta sain yhden emon rengastettua. Toista emoa ei jostain syystä näkynyt. Lapintiaisen naapurina tunturikoivikossa asusteli tunturisopuli.

Utsjoen Sulaojanlähde virtaa vuolaasti.

Kevytvarustuksella valmiina pönttökierrokselle.

Kerrottakoon, että Sulaojanlähde on Suomen suurin lähde. Alkulähteestä purkautuu vettä noin 32 000 kuutiota vuorokaudessa eli noin 400 l /s. Rannoilla kukki rentukoita ja ruohokanukoita. Majoituimme iltapäivällä edulliseen mökkiin Karigasniemelle Camping Tenorinteelle perinteiseen tapaan. Joen rantarinteessä leppälinnulla oli vain yksi poikanen pöntössään. Sade jatkui koko päivän yöttömään yöhön asti. Iltakymmeneltä tuli pieni tauko ja kävimme pikaisesti tunnin ajan Piesjängän poroerotuspaikalla. Hyvin aggressiivisesti hyökkäävä ja naukuva tunturikihupari tuli meitä vastaan. Jängällä oli sen 1-munainen pesä. Lippalakin asento muuttui tuon tuostakin toiseen asentoon. Paikalta oli syytä lähteä viipymättä. Kahlaajista havaitsimme kaksi mustavikloa ja kapustarintaa sekä liron. Alakuloisesti ääntelevä lapinsirkkukoiras tervehti meitä alkumatkasta pöytäkatajikon takaa.

Tunturikihu vartioi valppaasti pesäympäristöä Piesjängällä.

Näkymä Utsjoen Piesjängältä järvelle.

Keskiviikko 22.6.
Utsjoen Karigasniemellä Angelintien pohjoispäässä lauloi tiltaltti. Tenonajuruohohietikolla maan rajasta löytyi kaksi ruijannokiperhosta. Tunturikurjenherne kukki samaan aikaan. Lapinkeltaperhosia ei näkynyt sillä hetkellä. Takavuosina niitä on ollut paikalla jopa kymmenittäin. Sulaojanlähteen lapintiaisen poikaset olivat lähteneet aamulla jo pöntöstään. Pesinnät tuntuvat aikaistuvan jatkuvasti vuosi vuodelta ilmastonmuutoksen seurauksena. Kohta pitäisi mennä reissulle jo kesäkuun puolivälissä. Keskipäivällä käväisimme Inarin puolella Giellajohkassa, jossa havaitsimme piekanapariskunnan sekä matalalla ylilentävän kirjosiipikäpylintuparven. Tunturisopuleita vilahteli tietysti muutamia. Tien päällä lojui ainakin neljä sopulin raatoa. Taitaa se sopulin suurvaellus syksyksi toteutua. Ajoimme uudestaan Inarin Toivoniemeen, jossa tarkastimme joitakin leppälintu- ja talitiaispönttöjä ennen kuin saavuimme Inarin Neljän tuulen tuvalle. Emäntä Agle otti meidät ystävällisesti vastaan pitkästä aikaa. Saimme saman mökin kuin viimeksikin. Vaihteeksi alkoi sataa jälleen vettä. Ruokinnalla oli samat vakiovierailijat mm. rengastettu lapintiainen ja nyt kolme taviokuurnaa.

Tenonajuruoho kukkivana Utsjoella.

Ruijannokiperhonen Utsjoen Karigasniemellä.

Tunturikurjenherne koristaa teiden pientareita.

Torstai 23.6.
Aamukuudelta ruokailussa olivat kuusi taviokuurnaa. Erään koiraan laulu kuului mökin sisälle asti. Lapintiainen lennähti vilkkaasti lintulaudalta männynoksalle naputtelemaan auringonkukansiementä. Järvellä ui kaksi tukkasotkakoirasta. Leppälintupari viihtyi rantametsikössä pesien pöntössä. Päätiellä Mari kuuli yhden kuukkelin naukaisun. Tuuruharjun pöntöstä kuului vielä lapintiaisen poikasten kovaa vitinää. Maittavan aamiaisen jälkeen lähdimme yhä etelää kohti. Sää muuttui tänään lämpimän aurinkoiseksi. Matkalla Inarin Ukonjärvessä ui ja huuteli kaksi kuikkaa. Kaunispään huipulla klo 18.00 alkoi järjestyksessään 2.Juhannusjolkka. Osallistuin kympin taivallukseen sijoitukseni oltua lopulta harmittavasti neljäs. Puolimatkasta olin vielä toinen, mutta viimeinen liki pystysuora kolmen kilometrin nousu vei miehestä mehut kokonaan. Osallistumisesta sai sentään muistoksi mitalin. Juoksun aikana ehdin määrittämään ainakin kuusi lapinnokiperhosta. Majoituimme huokeaan hintaan Kaunispään rinteeseen Lapin Kutsun kesätarjoushintaan.

Lapinnokiperhonen istahti kämmenelle Inarin Kaunispäällä.

Kullerot kukkivat kosteissa painanteissa ja niityillä.

Perjantai 24.6.
Retkeilyä Saariselällä. Puoli kuudelta tuli toinenkin kaksijalkainen vastaan. Käki kukkui lähistöllä. Lampareissa kahlaili liro ja tylli sekä kuului pikkukuovin ja kapustarinnan ääntä. Pöntöissä oli lähinnä leppälintuja (kaksi poikuetta rengastettu), kirjosieppoja ja talitiaisia. Pönttöjä huollettiin samalla. Lähdimme ajoissa kohti Rovaniemeä, josta autojunamme Turkua kohti lähti klo 18.12. Lauantaiaamu sarasti tutuissa maisemissa Lounais-Suomessa. Saloon tulimme ennen klo yhdeksää. Rengastuskiireet etelässä alkoivat painaa päälle. Tieto kyläpöllösen löytymisestä Hauholla ei edellyttänyt mitään toimenpiteitä. Siellähän se viheltelee näillä näkymin heinäkuun puolelle asti. Yhteenvetona voisi todeta sopuleita näkyneen Kiilopäältä Utsjoelle asti. Lapintiaisrengastuksia kertyi kaikkiaan 60, joista 54 poikasta uutena ennätyksenä. Saapa nähdä, lähtevätkö poikaset vaeltamaan etelään syksyllä. Hankoniemellä lappalaisia tinttejä nähdään silloin tällöin.

Mitäpä olisi Lappi ilman poroa, poromiehiä kun ollaan.