Eilen iltapäivällä eräneuvos Pentti Kataja Salosta oli saanut soiton Perttelissä olevasta metsosta, joka häiriköi erään mökkipariskunnan elämää järven rannalla. Niinpä lähdimme matkaan ja saavuimme lopulta paikalle, jossa ukkometso naputteli nokkaansa siivet levällään pienen kukkulan huipulla. Meidät nähtyään kukolla oli hieman soidinvirettä, joka laantui kuitenkin ajan mittaan. Metso oli viime vuoden nuorikko paeten karkuun rantapolkua pitkin. Käsin sitä ei saanut kiinni. Tovin tuumattuamme viritimme kukkulan rinteeseen verkon puunrunkojen väliin siinä toivossa, että metso kulkisi vakioreittiä, jolloin sen saisi verkon juurelta kiinni. Alastulo menikin suunnitelmien mukaan paitsi että lintu meni verkon alta. Vahvistimme aukot ja johdatimme nuoren kukon puolestaan ylärinteeseen päin. Lintu käveli suoraan verkkoa kohti jääden ihmettelemään moista estettä tarpeeksi kauan, joten nappasimme häirikön kiinni ja sulloimme sen kangassäkkiin poiskuljetusta varten noin 10 km päähän rauhallisemmille metsämaille. Sitä ennen laitoin renkaan jalkaan, mittasin siiven pituudeksi 38 cm ja kuvasin linnun. Koirasmetsot jäävät yleensä asuinsijoilleen toisin kuin koppelot, jotka voivat siirtyä kymmenien kilometrien päähän uusia reviireitä etsimään.
|
Soidintava häirikkömetso pienen kalliokukkulan laella. |
|
Eräneuvos Pentti Kataja nuori koirasmetso sylissään Perttelissä. |