Viime päivinä huuhkajat ja lehtopöllöt ovat aloitelleet huhuiluaan. Pöllöretkiä kannattaakin suunnitella lähimetsiin maaliskuun aikana. Metlan ennusteen mukaan Lounais-Suomen myyräkannat nousevat vasta syksyllä 2011. Kaikilla on vielä tuoreessa muistissa huippuvuosi 2009, jolloin pöntöissä oli runsaasti pesintäänsä aloittelevia helmi- ja lehtopöllöjä. Niin vain kävi, kuten monena hyvänä vuotena aiemminkin, että myyräkannat romahtivat juuri loppukeväällä pöllönpoikasten ollessa lähes lentokykyisiä. Luonto karsii heikoimmat ja vain vahvemmat jäävät jatkamaan lisääntymistä. Kevättalvi 2010 muistetaan erityisesti pöllöjen osalta Etelä-Suomessa. Silloin nuoria lehto- ja viirupöllöjä löytyi runsaasti nälkään kuolleina ravintopulan vuoksi. Nälkävaellukset ulottuivat aivan etelärannikolle ja Salon seudulle asti. Viikon lehtopöllökuuntelut ovat olleet hiljaisia Salossa. Kuitenkin huonoinakin aikoina vuosittain pesii sentään joitakin lehtopöllöpareja, jotka eivät ole niin riippuvaisia myyristä kuin metsäpöllöt. Saalisvalikoimaa korvataan rastaanpojilla nelijalkaisten puuttuessa. Pöllökeväästä tulee taas mielenkiintoinen. Kemiönsaaren ja Salon alueella 60 pöllönpönttöäni odottaa tarkistustaan. Viime vuonna lehtopöllöllä oli kuudessa pöntössä yhteensä 15 rengastusikäistä poikasta ja löytyipä vielä heinäkuun alussa helmipöllön kolmipäinen maastopoikue, josta yksi sai renkaan nilkkaansa.
 |
| Helmipöllö Utössä helmikuussa 2006. |
Mitä kuuluu muualle? Juuri ilmestyneessä Suomen Luonnossa kerrotaan Inarin Lapissa viime syksynä tunturisopuleilla olleen paikallista vilkasta liikekannallepanoa, mikä jäi elämään edellisen massaesiintymän jäljiltä. Tunturisopulit viettävät hiljaista elämää paksujen lumihankien alla. Ennusmerkit paremmasta vaelluksesta ovat lupaavat, mutta vannomatta paras. Tunturisopuleita vilisteli etenkin elo-syyskuussa 2007 Utsjoen Nuorgamin alueella. Riekonmetsästäjät kertoivat silloin aggressiivisista sopuleista, jotka puraisivat verelle uteliaan koiran kuonoa. Pohjois-Norjassa tien päällä lojui kuolleita sopulipoloisia kymmenittäin. Pohjoisessa on ollut kolme verraten huonoa riekko- ja sopulivuotta peräkkäin. Joutilaita tunturikihuparvia näkee alkukesästä tuntureilla bongattavina. Sopulit ja riekonpojat ovat tunturikihun ja tunturihaukan mieliruokaa. Tunturisopulien suuria massavaelluksia esiintyy keskimäärin 32 vuoden välein. Usein niitä ei siten jokaisen kohdalle osu. Tilanne ei ole kuitenkaan niin lohduton kuin miltä näyttää, sillä sopulien pienempiä lyhytmatkaisia rynnistyksiä tapahtuu muutaman vuoden välein. Säätekijöillä ja pedoilla on suuri vaikutus sykleihin. Lumien sulaessa huhti-toukokuussa ollaan viisaampia. Kävi sopulien kohdalla sitten miten tahansa, tulevana kesänä Lapin erämaissa riittää aina katsottavaa.
 |
| Tunturisopulin kodissa Utsjoen Pulmankijärvellä elokuussa 2007. |
